maanantaina, marraskuuta 01, 2010

Hello again, Finland

Home sweet home. Nyt on siis melkein just niinku tasan neljä kuukautta hengailtu Suomessa. Tällä hetkellä elämä menee just niinku pitääki, kaikki on hemmetin hyvin ja mä voin oikeesti sanoo, et oon täl hetkellä helvetin onnellinen. 

Ajattelin että tää blogi tarvii vielä yhden kirjotuksen, jonku päätöksen. Mun viimesimmässä kirjotuksessa kirjotin sunnuntaina ja lähtö oli tiistaina, niin alotan sitten ihan vikasta päivästä ja jatkan siitä eteenpäin:) So let's go back to where it ended..

Maanantai 28.6 oli siis ihan vihoviimenen kokonainen päivä minkä vietin Lowvillessä. Koko aamun ja iltapäivän siivosin ja pakkasin viimeset kamat, ja laitoin huoneen sellaseen kuntoon et sielt kehtas lähtee ;D Niin ihmeellistä kamaa oli kyl vuoden aikana kertyny ettei mitään rajaa. Molemmat mun ruumaan menevät laukut oli aivan täynnä, mut tyhjenihän se huone sit lopulta. Illemmalla mentiin hostperheen kanssa kaikki yhdessä syömään Jeb'siin, paikalliseen ravintolaan. Se mun hostisoveli Derek tuli kans Uticasta siks päiväks Lowvilleen sanoo hyvästit. Kun päästiin ravintolasta kotiin, annoin perheelle sen taulukollaasin minkä olin tehny, ja rupesin tietysti itkee samantien. Oli aika haikee fiilis jo sillon, mut edessä oli viel vika ilta kaikkien kavereiden kanssa.

Yks mun hyvä kaveri tuli hakee mut sit himasta ja lähettiin vikan kerran uimaan Eatonvilleen. Viimeaikoina oli satanu ihan tajuttomasti, joten koko se koski tulvi ihan hemmetisti. Oli jopa vaarallista mennä uimaan, mut pakkohan sitä oli. Mitä miehet edellä, sitä naiset perässä :D! Se virtaus oli niin kova et en pysyny kunnolla ees paikallaan ja välillä piti oikeesti pyytää jätkiä apuun.. Uimisen jälkeen osa porukasta rupes lähtemään. Kristi ja sen poikaystävä Jon oli niistä ensimmäisiä.. Kristi on siis jenkeistä mun paras kaveri ja se otti oikeesti älyttömän koville. Hyvästeltiin aika nopeesti, ja sit se oli poissa.. Kuulostaapa kauheen dramaattiselta mut silt se oikeesti tuntu! Eikä helpottanu yhtään ku koko illan kaikilta muilta kavereilta joita en ehitiny enää nähä nii rupes tulee viestii viestin perään. Taistelin koko illan itkuu vastaan, halusin käyttää vikat hetket hymyilyyn :)

Sit rupeski jo tulee myöhä, ja lähettiin takas Lowvilleen. Hengailtiin vaikka missä ja päädyttiin sit lopulta yhelle kaverille poreammeeseen. Joskus yhen aikaa yks kaveri sit heitti mut kotiin. Heti ku pääsin ovesta sisään niin kyyneleet puski läpi. Mun pikkuveli Logan oli vielä hereillä ja se halas mua pitkään ja sit menin valmistautuu nukkumaan. Oltiin hostisän kanssa sovittu, et se tulis vielä herättää mut aamuyöstä ennen ku se lähti töihin, ja niin se tuliki. Se sano mulle niin ihanasti; don't even think about crying, I want to remember you with a smile on your face. 

Aamulla herättiin suht aikasin ja lähettiin Watertowniin, ja sit ku hostmom pääs koulusta niin lähettiin ajamaan Syracuseen ja käytiin viel vikan kerran syömässä yhdessä ja sit lentokentälle.. Siellä sitten olikin säätämistä ku piti saada kummatkin laukut oikeen painosiks ja plaaplaaplaa. Loppujenlopuks maksoin yhteensä $100 ylimäärästä siitä toisesta laukusta ja ylikiloista, ei paha :) Sit ku oli aika hyvästellä, niin kaikki meni suht hyvin siihen asti kunnes halasin Logania, ja ku se rupes itkemään niin siinä me kaikki sit itkettiin kuorossa. Oli varmaan oikeesti raastavin hetki ikinä..

Lennot meni suht hyvin. Chicagossa oli 50 min vaihto ja se meni nopsasti, ei tarvinnu ees terminaalia vaihtaa. Manchesterissä vaihtelin sit jo terminaalia ja siel oliki joku 3h odotus, mut se meni nopeesti ku shoppailin ja kävin syömässä. Mul oli muuten oikeesti ihan sairaasti käsimatkatavaroita mukana! Kolme t-paitaa, huppari, farkut ja nahkarotsi päällä, isompi laukku, käsilaukku, läppäri ja kameralaukku. Niiden kans sit hengasin pitkin poikin kenttää, ja sit yhes vaihees tajusin et perkele, mähän oon Englannissa, ja mähän oon täysikänen! Ja eiku vaan baariin ja jääkylmä Smirnoff eteen. Nam! Myöhemmin kyl tajusin et kello oli sillon yheksän aamulla... Ehhe. No mut jenkeissä oli hei vasta aamuyö! :D

Ku pääsin Helsinkiin, rupes jänskää ihan sikana. Ku kävelin ulos sieltä laukkualueelta niin mua oli vastassa äiti, iskä, faijapuoli ja mummi ja pappa! Se oli niin ihanaa ku mummilla ja papalla oli I<3NY paidat päällä jotka olin lähettäny niille! Siinä sit halailtiin ja otettiin kuvia ja vaikka mitä. Oli aivan sairaan outoa olla taas Suomessa.. Lähettiinki sit ajamaan kotiin, ja oikeesti, olin ihan pihalla edelleen. Meidän naapuriin oli ilmesty talo, ja sata metrii taaempaa oli kadonnu talo. Mitä helvettiä?! Plus et en ollu nukkunu ollenkaan lentojen aikana, olin aivan kuollu. Sit himassa piti yrittää pitää ittensä hereillä iltaan asti ettei jet lag olis maailman hirvein asia.. Kyl siinä oikeesti kesti aika kauan ennen ku mä tajusin et mä olin oikeesti kotona.

Siitä eteenpäin elämä lähtiki rullailee ihan kivasti. Olin siis takasin Suomessa keskiviikkona, ja kaverit oli järkänny mulle WTF-bileet, eli siis Welcome to Finland :D Oli niin ihana nähdä kaikkia kavereita ja sit tietty, täysikäsenä ja baariin! Koko ilta oli aivan mahtava, ja se ei ollu ku vasta alkua suht villille kesälle... Oikeesti, homma meni aika villiks. Kävin bilettemässä oikeestaan joka viikonloppu, perjantaina JA lauantaina. Kaikki oli vaan niin uutta ja jännää.. Plus et pakko myöntää, mun oli oikeesti aika vaikee päästä irti Jenkeistä. Ikävä oli kova, ja tekstareita lenteli puolin ja toisin ihan koko ajan. Kyl se oli oikeesti tosi vaikeeta, mul oli kuitenki siellä kokonaan toinen elämä! Mut kuitenki lohdutti tieto siitä, et ens kesänä pääsen sinne takasin, mut sillon se tuntu vaan niin kauheen kaukaselta.. 

Elokuun alussa hommat kääntyki sit aika päälaelleen. Mä tapasin yhen pojan, Suomesta tällä kertaa:) Nyt oonki sit ihan korviani myöten lätkässä! Viikko sen jälkeen alko koulu, joka kans sekotti pään ihan totaalisesti. Olihan se aika perseestä et ei tuntenu kakkosia eikä ykkösiä ollenkaan, enkä muuten tunne vieläkään, mut homma sujuu! Meijän kouluun tuli yhteensä 8 vaihtaria ympäri maailmaa, ja niiden kanssa on tullu hengailtua. Lisäks maailmalta palas takas Suomeen monta ihanaa ihmistä, joiden kanssa on ystävystyny. Uusia kavereita tuli monia, ja vanhatkin säily, ei valittamista!

Myös muutama päivä takasintulon jälkeen soitin EFlle ja kyselin josko voisin sinne mennä jo töihin. Alotinkin melkeen heti lentokenttäsaattajana, eli kävin saattamassa lähteviä vaihto-oppilaita matkaan. Käyn myös edelleen toimistolla auttamassa millon missäkin, ja kertomassa kokemuksia Infoissa ja haastatteluissa. Seki on auttanu tosi paljon sopeutumista, saa oikeesti puhua ihmisille joita kiinnostaa :D Omat kaverit parin viikon jälkeen rupes vähä kyllästymään ku lause alkoi sanoilla ''Ku mä olin Jenkeis.....''. Tykkään löpistä siellä ihmisten edessä, ja auttaa uusia vaihtareita lähtemään!

Oon vieläki yhteydessä Jenkkeihin. Kristin kanssa melkein päivittäin, facebookissa ja skypen kautta, ja hostperheen kanssa sähköposteilla ainakin pari-kolme kertaa kuukaudessa. Mun serkun Maritan kanssa ollaan kans läheisesti yhteydessä, kun se jäi sinne vielä ens toukokuuhun asti. Myös mun toinen serkku, Jani, lähti elokuussa viettämään tän vuoden North Dakotaan. Meijän suku näyttää ravaavan Atlantin toisella puolella suht hyvää tahtia;) Ikävä on tietysti vieläkin kova, mut on se helpottanu hirveesti siitä mitä se oli.. Ystävät, perhe ja nykynen poikaystävä on ollu iso osa siitä, missä oon tänään. Kaikki kiitos kuuluu teille<3! Tällä hetkellä on vaan nokka kohti tulevaisuutta, ja vuoden vaihteessa alkaa countdown siihen, kun lentokone nousee Helsinki-Vantaalta takas kohti sitä toista kotia. 

Musta tuntuu, et tähän on tosi hyvä lopettaa. Mä voin oikeesti sanoo, että toi vuosi oli yks parhaista mitä oon koskaan eläny. 

Never forget, never stop lovin',
<3Finny


ps. kaikki ihanat tulevat vaihtari-ihmiset, jos tulee kysymyksiä tai haluutte muuten vaan viestitellä, pistäkää spostia osoitteeseen ell-u@hotmail.com. :)

sunnuntaina, kesäkuuta 27, 2010

I hate goodbyes

Huomenna vika päivä. Vika kokonainen päivä. Suoraan sanottuna vituttaa ja ärsyttää ja pelottaa ja ihan kaikkee mahdollista. Tää lähtö oikeesti sekottaa mun pääääään.

Tää vika viikko on ollu ihan mahtava. Boston Maritan kanssa oli superhuisia, kerron nyt tosi lyhkäsesti mitä kaikkee puuhailtiin...

Eli torstaina hostmomin isä heitti mut juna-asemalle ja sieltä sit matkustelin NYCiin. Tunnin venauksen jälkeen toisella junalla parisen tuntia New Jerseyhin ja serkun luokse! Oltiin se torstai-ilta ja perjantai ihan vaan siinä Maritalla ja sit perjantaina lähettiin kymmeneltä illalla yötä vasten junalla NYCiin josta otettiin bussi Bostoniin, jonne saavuttiin 05:30am lauantaina. Koko aamun hengailtiin millon missäkin, ja tietenki sekoiltiin ilman karttaa vähän joka suuntaan. Oikeesti, koko matkan ajan ihan kaikki mikä pystyy vaan menemään pieleen, niin meni, mut me ollaan niin hemmetin onnekkaita et loppujenlopuks kaikki aina päätty hyvin, haha. Meillä oli lauantaina varattu sellanen 3 tunnin laivaretki avomerelle kattoo valaita, ne oli ihan mahteja! Paitsi et melkeen missattiin koko reissu ku mä hienosti hävitin puolta tuntia ennen lipun ja melkeen myöhästyttiin ja sit Marita tuli reissulla vielä vähän merisairaaks hehe. Loppu hyvin kaikki hyvin, valaat oli kivoja<3 Illemmalla valasreissun jälkeen ei meinattu löytää meijan hostellia, mut kyl se sit muutaman ohikävelemisen jälkeen jostakin ilmesty. Koko viikonloppu oli muutenki ihan pirun kuuma, 32 astetta lämpöä ihan koko ajan. Sunnuntaina käytiin vielä Chinatownissa ja North Endissä, italialaisessa kaupunginosassa.

Loppumatka kotiin meni kans hyvin, sunnuntaina iltapäivällä bussilla takasin NYCiin, ja sieltä junalla NJiin yöksi. Aamulla taas kymmenen aikaa mun matka jatkui takaisin NYCiin ja sieltä viis tuntia takasin Uticaan. Tän viiden päivän aikana mitä olin poissa nii matkustin yhteensä 26 tuntia, hehe. Mut oli kyl aivan mahtava reissu!

Tää viikko on menny perjaatteessa vaan pakkaillessa ja kavereiden kans hengaillessa. Ollaan tehty vaikka mitä, uitu melkeen joka päivä, joko jonkun altaalla tai sit siel Eatonvillessä. Perjantaina oli kaverin allassynttäribileet ja eilen oli mun läksiäispippalot. Mentiin ulos sellaselle retkeilyalueelle ja hengailtiin siel koko ilta. Oli aivan älyttömän hauskaa! Otin muute myös valkosen paidan mukaan mihin kaikki sit kirjotti jotain kivaa. Aamulla oli aika mielenkiintosta lukea mitä kaikkee ihmiset sinne kirjotteli. En tiiä oonko maininnu aikasemmin, mut Lowvillehän sijaitsee sellasessa pienessä laaksossa, ja täs vieressä oleva mäki on nimeltään Tug Hill. Hengaan aina sit sellasessa isossa porukassa, ja niil on sit sellanen juttu ku Tug Hill Crew. Se on MySpacesta lähtösin ja ne tekee t-paitoja ja kaikkee, nii sit yks läheisimmistä kavereista oli hommannu mullekki sellasen paidan jos lukee Tug Hill Crew. Meitsi on virallisesti part of the gang hahaha ;)

 This is my Tug Hill Crew<3

 Huomenna siis vika päivä. Tänään oli BBQ perheen ja sukulaisten kesken. Huomenna päivällä hengaan vikaa kertaa Kristin kanssa ja sit illalla mennään varmaan ulos syömään perheen kesken. Perheelle tein sellasen muistojutun et kävin tulostamassa vuoden aikana otettuja kuvia ja ostin sellasen valokuvakehyksen mihin laitan ne kuvat. Annan sen niille sit huomenna. Illalla meen viel porukoiden kans ulos ja tiistaina kaheksalta aamulla hyvästit Lowvillelle... Syracyse - Chicago - Manchester - Helsinki.

Huomisesta tulee paskin päivä mun elämässä. I hate goodbyes. Seuraavan kerran postailen Atlantin toiselta rannalta..

Keskiviikkona nähdään Suomi,
<3Elina

TÄÄLLÄ KUVIA BOSTONISTA!

keskiviikkona, kesäkuuta 16, 2010

I don't wanna go back no more

13 päivää.

Kaks viikkoo sitte, Memorial weekendinä kaikki vähän käänty ylösalasin. Sen viikonlopun jälkeen mulla on ollu tän vuoden ehdottomasti parhaimmat hetket.

Sillon viikonloppuna lähettiin Kristin ja Kristin poikaystävän Jonin kanssa Eatonvilleen uimaan. Se on sellanen superkiva koskimesta, anyway, siellä tapasin älyttömästi uusia ihmisiä, suurimmaks osaks Jonin kavereita. Niiden kans oon hengannu joka päivä siitä asti. Pelkäsin just tätä et kiinnyn ihmisiin liikaa, varsinkin näin myöhäsessä vaiheessa, ja tietysti näin sit kävi. Ajattelen kuitenki edelleen et ihan sama, eletään nyt täysillä ja nautitaan näistä vikoista hetkistä ja murehditaan sit myöhemmin. 

Perjantaina (4.6) oli meidän koulun SEN10R tripp! Lähettiin aamulla aikasin ajamaan kohti Buffaloa, jossa mentiin Darian Laken huvipuistoon. Oli ihan kiva päivä, laitteisiin oli vaan älyisot jonot mut se nyt on aika perus. Lauantaina mentiin Eatonvilleen telttailemaan. Oltiin siellä koko päivä ja yö, oli hemmetin hauskaa! Meijän teltta vaan tulvi aamuyöstä ku sato vettä niin paljon mut siirryttiin sit autoihin nukkumaan loppuyöks. Sunnuntaina oliki sit MUDFEST, jossa autot siis ajaa sellasissa mutakouruissa kilpaa. Parin tunnin yöunien jälkeen oli aika perseestä istuu siel ulkona sateessa ja kylmässä koko päivä mut mulla oli hyvää seuraa. Hostisoveli Derek tuli kans viikonlopus kyläilemaan, ja mudfestareilta lähettiin sit koko perhe yhdessä ulos syömään koska en ehdi nähdä Derekiä varmaankaan enää ennen kun tuun takas Suomeen.

Viime viikonloppuna olikin sit Promit, ja melkosta hässäkkää. Perjantaina mentiin meijän promporukalla, eli minä, Kristi, Matt ja Caleb, Watertowniin laser taggailee. Oli tosi kiva ilta, ja ku pääsin kotiin nii lähin sit viel ite ulos vähäks aikaa. Lauantaina mulla ja Kristillä oli ajat kampaajalle iltapäivällä, ja sit viiden aikoihin Kristin isä kokkas meille aivan mahtava illallisen. Laittauduttiin siinä sit Kristin kanssa ja 8:30 promeihin. Itse promit oli aika tylsät, meil ei ollu ees DJtä, musiikkia soitettiin jonkun ipodista. Meillä piti olla kunnon stereot ja systeemit ym mut homma peruuntu silleen perjantaina, joten oli aika hankala enää siinä vaiheessa saada mitään muuta aikaseks. Nojoo, hengailtiin siellä sit melkeen puoleenyöhön jonka jälkeen olin aika bitch hehe. Kristi ei saanu lupaa lähtee ulos promien jälkeen, ja mä en halunnu ollu Calebin kanssa koska se on viimepäivinä ruvennu ärsyttää mua ihan tajuttomasti. Sanoin sit sille et mun kotiintuloaika on 1am, joten se vei mut sit kotiin. Kotona vaihdoin vaatteet ja soitin kaverille joka tuli hakee mun 12:30am ja mentiin sit kaverin mökille yöks. Oli aivan tajuttoman upee ilta, yks parhaimmista tähän mennessä!

Vika koulupäivä oli sitten maanantaina. Vein kaikille opettajille pienet jutut Suomesta mitä äiskä oli lähettäny aikasemmin. Kaikki tykkäs kovasti ja vikoina tunteina ite itkee pillitin sit ku osaa kavereista en enää ehdi näkemään ennen lähtöä. Musta on tullu hyviä kavereita ylläri ylläri myös muutaman opettajan kanssa, joten tunnelmat oli aika haikeet. Koulu on siis mun osalta nyt ohitse, kaikki muut kaverit tällä hetkellä vääntää regionals -kokeita ja final exameja. Nyt lauantaina olis graduation mut en oo kotona, enkä ees pysty valmistumaan joten se siitä sitten :)

Eilen tiistaina oli mulla aika spontaani päivä. Lähin aamulla hostmomin kanssa Watertowniin tekemään vielä vikoja ostoksia ennen kotiinpaluuta, tulikin shoppailtua oikein urakalla... Käytiin sit yhessä syömässä ja sit ku lähettiin ajamaan kotiin niin mentiin yhen tatuointipaikan ohitse ja sanoin et heeey i wanna a tattoo! Seuraavaks meitsi sit jo googlaili momin puhelimella seuraavaa lähintä tatskapaikkaa ja tunnin päästä ihoani koristi uusi ystävä! Otin sellasen tribaaliliskon vasemman lantioluun viereen. Se on tosi söpskä, mun uusi pieni kaveri! Nyt mun ei tarvitse ikinä enää olla yksin ;) En tosissani eilen aamulla herätessä ajatellu että mulla olis tatska iholla nukkumaan mennessä mut näimpä kävi. Oon miettiny tatskan ottamista jo parisen vuotta ja nyt se sit tapahtu. Mmm, se on vaan niin kiva!


Huomenna 6:30am nokka kohti Uticaa ja sieltä junalla NYCiin! Maritan kanssa tehdään viikonloppuna reissu Bostoniin ja takas, ja sit maanantaina kun palailen Lowvilleen on mulla enää viikko ja yks päivä jäljellä ennen kotiinpaluuta........ Tää lähtö alkaa oikeesti pelottaa ihan sikana. En haluu vielä lähteä!

Noo, mut laitan vielä ennen lähtöä yhen postauksen ja sit sen jälkeen kirjottelenki jo Suomesta.


 Take care, I'll see ya soon!

<3Finny

Tässä taas päivitetty linkki kuviin! 


torstaina, toukokuuta 27, 2010

I know it's getting closer

Whatsup homies!

33 päivää jäljellä. 9 päivää koulua. 32 astetta lämpöä. Elämä on hemmetin jees.

Lähtö uhkailee jo kovasti kulman takana ja eilen tuli postissa lennotkin jo. Ei se oo oikeesti viel iskeny et kohta palais takas Suomeen. Vähän samanlainen fiilis ku ennen tänne lähtöäkin. Ei sitä osaa ajatella vielä kunnolla. Mut tein sellasen päätöksen et elän vikat päivät täysillä ja murehdin sit vast Suomessa ikävää. Homma viedään kunnolla kotia!

Sori taas ku vähän viivellä postailen, meijän netti on ollu katki täs jonkun aikaa enkä oo muutenkaan ollu kauheen inspiroitunu kirjottelee.

Vika postaus tais olla just ennen sitä Montrealin reissua niin voisin siitä jottain mainita. Elikkä sillon perjantaina lähettiin 0630 kohti Montrealia tyylikkäästi koulubussissa ja rajalla meni ihan nopsasti, mun ja toisen vaihtarin piti ainoastaan näyttää passit ja sit matka jatku taas. Montrealissa mentiin ekaks hotellille viemään kamat, ja sieltä heti sit vähän shoppailemaan ostoskadulle, josta parin tunnin jälkeen käveltiin sellaseen pieneen espanjalaiseen kauppaan. Täähän oli siis meijän espanjanklubin reissu, joo tiedän, Montrealissa puhutaan suurimmaks osaks ranskaa, mut Kanada nyt vaan sattuu olemaan Lowvilleä pikkasen lähempänä ku Meksiko, haha. Jokatapauksessa, sieltä mentiin sit sellaseen espanjalaiseen ravintolaan jossa syötiin kaikkia perinteisiä herkkuja. Ruoan jälkeen lähettiin Montrealin vanhaan osaan käppäilee jossa sit vaan hengattiin muutama tunti. Sieltä kaikki muut paitsi seniorit lähti jo takasin kotiin, ja me seniorit sit jatkettiin takas hotellille vaihtaa vaatteet ja sit mentiin Laser taggaileee!!! Olin ihan hullun siistiä, kolmikerroksinen sokkelo ja puol tuntia armotonta lasersotaa! Kaikilla oli mustat vaatteet päällä ja sit joku osti naamamaaliaki et saatiin sotamaalaukset kans vedettyy! Rakastuin ihan kympil lasersotaan, ehdottomasti pitää mennä uusiks! Puolenyön jälkee mentiin sit jo takas hotellille nukkumaan, ja seuraavana aamuna mentiin yhessä ranskanklubin kanssa metrolla sellaselle marketille jossa oli kaikkee ihanaa! Paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ja namnamnam! Iltapäivällä lähettiin taas busseilee takasin kotiin, ja mul oli hiton hauskaa tullissa ku se toinen vaihtari meinas jäädä tulliin kiinni ku se ei ollu tajunnu ottaa sen J-1 viisumipaperii mukaan. Ehhee, se oli sen eka kerta Kanadassa mut silti ihmettelin ku sil ei ollu sitä paperii koska meijän aluevalvoja on sen hostäiti, et sen pitäis ainaki tietää mitä tehdä. Nojoo, päästiin kuitenki kaiks turvallisesti takasin kotiiin. Oli kiva reissu, tulihan Montrealkin nähtyä!

Sunnuntaina sitten menin kavereiden kanssa ulos syömään kun Kristillä oli perjantaina ollu synskärit. Kristi menee siis saksalaisen vaihtarin Mattin kanssa promeihin, ja sit yks meijän yhteinen kaveri, Caleb tuli puheeks ku Matt sano et sillä ei oo vielä deittiä et se ei oo menossa. Jätettiin aihe kuitenki siihen, mut sit maanantaina koulussa keksittiin Kristin kanssa kunnon masterplan et menisinki Calebin kanssa promeihin! Homma siis toimi aika jees, koska eilen kävin just Calebin kanssa Watertownissa tilaamassa sille sen puvun. Caleb on mun onneks hemmetin pitkä jätkä, nii en näytä tyhmältä korkkaritkaan jalassa. Awesome!

Ettepä ikinä arvaa mitä tein viime perjantaina!!! Kävin metsästämässä!!! Kyllä, minä elina kaupunkilainen kävin metsästämässä! Hengasin Calebin kanssa perjantaina ja se vei mut metsämurmelimetsälle. Oli aika huisia, sain jopa ekaa kertaa elämässäni ampua ihan oikeella aseella! ..Tosin ammuin ruohikkoon mut silti! Haha, mulle se oli mahtava kokemus! Säästin sen hylsynki siitä yhestä kerrasta ku ammuin, hihi, oli kivaa!

Mitäpä muuta täällä on tapahtunu. Mmm, viime torstaina oli hostmomin ja dadin synttärit, niillä siis samana päivänä synttärit tosiaan, niin ostin niille sellasen parihierontalahjakortin. Ne tykkäs siitä kovasti, ja vaikka se oli kuitenki jonkun hintanen, niin en kauheesti välittäny ku kuitenki kelasin et ne on koko vuoden musta pitäny huolta nii hinnalla oo kauheesti siinä vaiheessa merkitystä. 

Tänään on siis torstai, ja meilläpä ei oo huomenna eikä maanantaina koulua olleskaan! Memorial weekend jonka takia maanantai vapaa, ja sit perjantai saatiin siks ku ei käytetty talven aikana kaikkia lumipäiviä nii saatiin sit yks lumipäivä toukokuussa. Lähetään varmaan huomenna suvun mökille, sinne järvenrantamestaan pariks päiväks hengaamaan. Toivottavasti hyvät kelit kestäis viel pari viikonloppua! Ens viikonloppuna onkin sit jo senior trip, yay!

On pitäny muuten jo pitäny ruveta pikkuhiljaa miettiä kaikkee pakkailuja ja silleen, lumilaudan sain laitettua viime viikolla postiin, ja tänään tuli äitiltä Suomesta viesti että se on Suomen tullissa, et tulkaa hakee se sielt ja maksakaa verot. Ehhe, toivottavasti se ei tuu ihan kauheen kalliiks....... Nojoo mut pääasia on et mun ei tarvinnu roudaa kahta isoo laukkuu, käsimatkatavaroita ja läppäriä plus sit lumilautaa mukanani lentokentällä. Ainakin yks asia vähemmän murehdittavana! Aijon kyl laittaa ainakin yhen laatikollisen kamaa menee Suomeen viel ennen ku ite lähen. Kaikki kuvisjutut koulusta kuvismaikka lupas auttaa mua pakkailee kans Suomeen lähetettäväks. Ja sit prommekko tietty..... Saa nyt nähä et mitä täst tulee... 

Ääääöö en keksi mitään muuta kivaa mitä ois tapahtunu viime aikoina. Postailen taas pian!
Lopuks vielä kuvia Montrealista ja kuvistöistäni! 

Looveloove
<3Elina


LASER TAG NINJAS! ;) Keskellä kaks mun tekemää työtä ja vikana sit omakuva :)

torstaina, toukokuuta 13, 2010

Life is good!

Heipsan!

Joo, tiedän tiedän, oon laiska enkä oo postannu mitään viiteen vuoteen mut hei hyvää kannattaa odottaa ;)

Hmm, tässä on tapahtunu vaikka mitä taas. Viime viikonloppuna käväsin taas Morrisvillessä. Jos totta puhutaan niin homma meni aika perseelleen. Tää oli siis se viikonloppu ku siellä oli ne promit, mutta mä oisin ollu menossa vaan afterpartyihin hengaa kaikkien kavereiden kanssa. Tietysti, totta kai, just my luck, just sille lauantaille kun ne promit oli niin sattu tulee maailman kamalin lumimyrsky. Kyllä, luit aivan oikein, lumimyrsky, TOUKOKUUSSA!? Mutta tunnetustihan New York on ainoa osavaltio jossa kaikki neljä vuodenaikaa voi kokea yhdessä viikossa. Eli tosiaan, sen tytön kanssa kenen luona majailin, niin lähettiin sitten lauantai iltana tsekkaamaan et mikä meininki, ja kun ajeltiin ympäriinsä niin näkyvyys oli sellanen viis metriä ja hemmetin kova tuuli et puunoksia oli ympäri teitä. Vähän aikaa sit ajeltuamme niin jengi laitto viestiä et kaikki pippalot peruttu lumimyrskyn takia ku ei jengi pääse lähtee ja ulkona ei jostain kumman syystä ihan ajateltu hengailla. Oltiin sit sen mun kaverin kans ihan masiksii ja ajateltiin et vois mennä mäkkiläskeilee et tulis parempi mieli. Ajettiin sit siihen pihalle ja huomattiin et se ite ravintolapuoli oli kiinni mut ku autoja oli pihassa ja sisällä vielä valoja, niin pääteltii et autokaista on vielä auki. Mentii sit siihen ja sielt tuli ekana joku tarjousviesti et jos haluttais kokeilla jotain. Kaveri sit oli et joo, kuulostaapa hyvältä ja tilas sen. Kukaan ei vastannu, ja kaveri jatko huhuilua et ''helloo? hellooo? is anybody there? Is this a joke or something? HELLOOOO?!'' Meitsi hekottaa siinä vieressä ja joku parin minuutin päästä olin sillee et hei ehkäpä siel ei oo ketää ja koko paikka on kiinni. Revettiin hulluun nauruun kumpiki ja tajuttiin et se oli ollu joku automaattinen viesti mikä sielt oli tullu. Ei me tietenkään sitä hiffattu ja oli aika tyhmä olo ;D Hemmetti ku ei ees mäkkiruokaa jenkeissä saa, mut hauskaa oli ainaki.. :D Lähettiin siit sit ja käytii huoltiksel ostaa iso tönkkä jätskiä ja mentiin kaverin luokse kattoo leffaa. Jätski tunnetusti parantaa kaiken! No sunnuntaina sit lähdin takas Lowvilleen, ilman että näin yhtäkään muuta kaveria. Tuli vähän turha olo mut no can do. Kyl me sillon lauantaina päivällä mentiin käymään Crawfish festareilla jossa oli se meijän New Orleans reissun järjestäjäorganisaatio Operation Southern Comfort keräämässä taas rahaa, niin oltiin sit vapaaehtoisina informaatioteltassa. Oli ihan jees meininki, varsinki vikana tuntina ku siellä oli sellanen iso rapumaskotti johon tarvittiin joku ihminen. Se mun kaveri sit suostu ja laitto maskottipuvun päälle ja mä sit jorailin siinä vieressä ja keräsin rahaa ihmisiltä jotka halus ottaa kuvan ravun kanssa :D Donate a dollar for the cause?

Äitienpäivänä sit tulin takasin Morrisvillestä ja ostin hostmomille kukkia. Sain sit kans kuulla et se meijän uus koiranpentu annetaan takasin sieltä mistä se saatiin ku se ei ollu sisäsiisti. Aika turhaa mun mielestä, miks hankittiin pentu jos ei siitä ehditä pitää huolta? Nojoo, mut ehkä parempi näin, ei tainnu olla ihan oikee ajankohta sille.

Eilen keskiviikkona ei meillä ollu koulua ollenkaan ku oli Superintendent's In-Service Day. Käytiin aamulla Social Security Administrationissa hakee mulle uus lappu et en tarvii sosiaaliturvatunnusta et sain laitettuu paperit eteenpäin taas Albanyn Department of Motor Vehiclesiin et saan sen ajokortin. Oli taas kauhee vääntö mut kyl se sielt on nyt vissiin tulossa! Sieltä lähettiin sit ajamaan Uticaan. Käytiin hakemassa mun prom mekko (LOVE IT) ja sit ostin Nine Westin korkkarit mmmmm! Prom's gonna beee aawesooome! ps. Suomitytöt mitään miehiä kaipaa, meitsi menee soolona ;)

Huomenna lähdenkin kello 6:30 aamulla koulun espanjan luokkien kanssa Montrealiin yheks yöks. Seniorit (plus minä hihi) saa jäädä sinne yöks, ja kaikki muut palaa sit jo pe iltana takasin. Toivottavasti olis hyvä ilma!

48 päivää jäljellä. Tästä eteenpäin jokanen viikonloppu on buukattu täyteen. Kesäkuu tulee olee yhtä helvettiä. Ekana viikonloppuna on Senior trip, tokana promit, kolmantena lähen serkun luokse ja Bostoniin ja neljäs onki sit viimenen. Plus siinä sivussa vois tietty pakata ja hyvästellä kaikki ja tehdä vikat ostokset ym. käytännöllistä. Ainii, koulussa joka aineesta jotkut vammaset final projectit pitäis palauttaa, missähän välissä? Nojoo, perfektionistin elämä on vaikeeta ;D Mut pian pääsee takas kotiin. Oon kyl oikeesti jo ihan valmis palaamaan takasin Suomeen. Tää 9kk on ollu upeeta mut ei Suomee voita mikään<3

ps. Suomihan voitti USAn jääkiekossa, JHAHAHAHHAHASIJAFHDA! suckerrrssss!

Nojoo mut meitsi lähtee nyt koulun Spring Arts Festareille tsekkaa oppilaiden (plus mun, tietty!) upeita (ja aivan mahtavia) kuvistöitä. Laterrrr homies!

Peace out,
<3Elina

maanantaina, huhtikuuta 26, 2010

On top of the world!

Mahtavin kevätloma ikinä! Oikeestaan mun ensimmäinen spring break ikinä mutta varmasti mahtavin ;)

Eli joo, kevätloma ohi ja vihdoin löysin aikaa taas postailla tännekin. Ajattelin et voisin lomasta kertoa vähän samalla lailla kun kerroin New Orleansin reissusta, eli silleen päivittäin.. Katotaan mitäs tästä nyt sitten tuleeee..... 

Lauantai (10.4.2010)
Aamulla joskus puoli kymmenen aikaa hostmomin sisko tuli hakemaan mut kotoota ja sitten lähdettiin kohti Utican juna-asemaa. Juna lähti aikataulun mukaisesti 10:49, ja mun onneksi juna oli suht tyhjä että sain ittelleni koko matkaksi omittua ne molemmat vierekkäiset penkit. Matka sujui nopsasti, mitähän se nyt tais olla joku vajaa viis tuntia, ja perillä Penn Stationilla New Yorkissa olin 3:35pm, ja siellä rakas serkkuseni Marita jo odottelikin! Äitin ja Enkun piti laskeutua kans joskus samoihin aikoihin, mut kun niillä meni kuitenkin jonkun aikaa päästä koneesta ulos ja tulla JFKltä Manhattanille, niin sovittiin treffit meidän hotellilla Radio City Apartmentsilla joskus kuuden aikoihin. Maritan kanssa päätettiin sitten lähteä Macy'sille ettimään Maritalle korkkareita, ja oli aika ihanaa superisojen ja painavien matkalaukkujen kanssa puikkelehtia NYCin katuja pitkin ja loppujen lopuksi myös metroon.... Oltiin me aika ihana näky Maritan kanssa ;D
Venailtiin Maritan kanssa siellä hotellilla jonkusen aikaa ennen ku äiti ja Enkku lopulta löysi sinne tiensä. Istuttiin siinä aulassa ja selailtiin lehtiä ja sit vilkasin siihen etuovelle ja näin äitin nousevan ulos taksista ja meitsi pinkas juoksuun ja hyppäs äitin kaulaan. Oli siinä niillä aulan vastaanottotiskin miehillä kattomista... Siinä sit äitin kanssa yhessä halattiin kauan ja me molemmat ruvettiin itkee. Alkuhalausten jälkeen päästiin sitten kirjautumaan sisään hotelliin ja meijän huoneeseen. Äitin ja Enkun laukku oli ihan älyttömän painava, hemmetisti ylikiloja ja tietysti täynnä kaikkea nannaa Suomesta! Äiti ei ite tainnu ottaa ku muutaman paidan ja parit housut että on paljon tilaa shoppailulle ja grhm, Elinan tavaroille...... Ehhe, nojoo, mutta Maritan kanssa hulluna purettiin laukkua ja sieltä löytyikin tuoreita Vaasan ruispaloja, savulohta, kraavilohta, tuoreita mummin sämpylöitä(!), paljon paljon suklaata ja karkkia ja tuliaisia kotoota päin. (ISO kiitos herkuista äitille, Enkulle, mummille, papalle, Tanja-tädille+perheelle ja Helleville!!!) Pienen napostelun jälkeen päätettiin vielä lähteä vähän käppäilemään NYCin katuja pitkin. Meidän hotelli oli aivan mahtavalla paikalla, 7th Ave ja 49th st, joten Times Square oli silleen niinku melkeimpä vieressä. Mentiin sit sinne hengailemaan vähäks aikaa ja otettiin taas paljon kuvia! Oltiin kaikki aikas väsyneitä jo siinä vaiheessa joten ruokaostosten jälkeen päätettiin mennä takas hotellille ja nukkumaan. 

Sunnuntai
Aamulla herättiin suht aikasessa kun oltiin suunniteltu että mentäis kattomaan musikaalia Broadwaylle. Marita oli meidän kanssa vaan yhden yön kun sen piti sit mennä taas takasin New Jerseyyn töihin. Anyway, käveltiin siis Times Squarelle jossa on sellanen paikka mistä voi jonottamalla ostaa lippuja johonkin puoleenhintaan kaikenlaisiin esityksiin. Jonotettiin siinä sit joku tunti, ja pidettiin peukkuja jos löytyis neljä vierekkäistä paikkaa Mamma Mia! -musikaaliin. Lopulta kun päästiin lippuluukulle ja kysyin että onko paikkoja vielä jäljellä, ja jos jollain ihmeellä neljä vierekkäistä löytyis, niin se lipunmyyjä näppäili siinä hetken ja sit ihan hemmetin innostuneena oli että jep hän löysi neljä vierekkäistä paikkaa hemmetin hyvillä paikoilla. Sit se vielä sano että se ei ikinä saa myydä näin hyviä paikkoja ja vielä neljää vierekkäin. Liput makso jotain $67 eli yli puolet halvemmalla mitä normaalisti ja miljoona kertaa halvemmalla ku Suomessa! Musikaali alko vasta kahdelta iltapäivällä joten meillä oli vielä hyvää aikaa kulutettavana. Lähettiin siis käppäilemään Central Parkiin. Haha, haluttiin Maritan kanssa ottaa kuvia New Yorkista silleen et meillä kummallakin oli korkkarit jalassa ja et olis vähän sellanen Sex and the City -fiiliki ;) Hengailtiin Central Parkissa parisen tuntia että oli taas aika lähteä valumaan takasin Broadwaylle. Käytiin nappasemassa vähäsen jotain syötävää ja sit mentiin teatterille. Meidän upeeksi ylläriksi meidän paikat teatterissa oli joku sellanen viis riviä näyttämöltä ihan keskellä koko salia! Musikaali oli aivan mahtava(!), toivottavasti pääsis taas joskus uusiks!
Esityksen jälkeen ruvettiin ettimään jotain paikkaa missä vois syödä päivällistä, ja päädyttiinkin meijän hotellin vieressä olevaan italialaiseen paikkaan. Ruoan jälkeen mentiin takas hotellille, Marita pakkaili kamansa ja sitten lähettiin vähäsen shoppailemaan Macy'sille ja H&Mään (kyllä, piti tulla Amerikkaan asti shoppailemaan Henkassa ja Maukassa, ehhheee). Anyway, Maritan siis lähti junailemaan takaisin NJiin ja me jäätiin vielä vähän kiertelemään kauppoja. Illalla meijän piti paikantaa jostain läheltä ruokakauppa, ja kun minä viisaana olin unohtanu sellasen hotellin lapun huoneeseen missä luki kaikki lähimmät kaupat, me päätettiin Enkun kanssa kysästä neuvoa ja snägärikiskamies neuvoi lähimmän olevan 10 korttelin päässä. Me ei sit viittitty lähtee hakuammunnalla ettii mitään muutakaan joten päädyttiin Enkun kanssa kävelee kymmenen korttelia ja yks avenuen väli sinne ruokakauppaan, ja myöhemmin tajuttiin että lähin ruokakauppa olis ollu yhden korttelin ja yhden avenuen matkan päässä toiseen suuntaan. Kyllä vähän ketutti mut hyvää liikuntaahan se vissiin sit oli.... 

Maanantai
Aamulla suunnitelmana oli ensimmäiseks mennä käymään maailman huipulla, Empire State Buildingissä. Metroiltiin siis itsemme sinne ja 86. kerroksessa oli kyllä mahdit näköalat! Miljoonan kuvan jälkeen laskeuduttiin takasin maan kamaralle ja lähdettiin jatkamaan kierrosta. Seuraavana vuorossa oli siis Flatiron Building, Brooklyn Bridge ja Ground Zero (eli ex-WTC tornien työmaa). Ne on jo alottanu rankentamaan seuraavia torneja entisten tilalle, ja se suunnitelma näyttää aika makeelta! Käytiin kääntymässä sellasessa WTC -tornien muistohuoneessa ja siellä oli sellanen aikajana kaikesta tapahtuneesta. Oli aika häkellyttäviä kuvia, ja hemmetin uskomatonta ku miettii et tossa vieressä oli niinkin isot rakennukset. Sit ku rupes kelaa sitä tuhoo mikä niiden romahdusten jälkeen siellä oli, niin ei voinu kyl kuvitella et se koko mesta missä käveltiin oli aivan varmasti täynnä romua ja pölyä ja kaikkee, ja nyt se paikka oli ihan ku mitää ei olis koskaan tapahtunukkaa. Spooky. 
Kuiteskin, käytiin siinä vieressä olevassa suuressa tavaratalossa nimeltä Century 21, ja sitten hypättiinkin taas metroon ja mentiin takas Midtowniin ja taas muutaman kivan kaupan jälkeen päädyttiin syömään Olive Gardeniin. Pakko myöntää et oli aivan hemmetin hyvä ravintola, tykkäilin älyttömästi! Ruokailun jälkeen mentiin taas hotellille lepäilemään seuraavaa päivää varten. (ps. jalat rupes olee jo aika kipeenä kaikkien miljoonan kilometrien kävelemisen jälkeen...) 

Tiistai
Me ei ehditty maanantaina suorittaa meidän Downtown kierrosta loppuun, joten aamulla otettiin suunnaksi Chinatown. Siellä oli taas sellasta hulinaa ja vilinää että! Käytiin myös paikallisessa pienessä kiinalaisessa leipomossa syömässä missä oli kivoja kiinalaisia leivoksia :) Chinatownin jälkeen vuorossa oli Little Italy, joka oli taas paljon rauhallisempi ja siistimpi paikka. Oli muuten hauskaa huomata miten pelkästään Manhattanilta voi löytyä niin monta erilaista aluetta! 
Downtownin jälkeen hypättiin taas metroon ja mentiin vuorostaan Uptowniin. American Museum of Natural History oli seuraavana vuorossa! Se museo on oikeesti kyl niin iso et siellä vois viettää päiviä jos haluis nähdä kaiken.. Me katottiin vaan ne mitkä kiinnosti eniten ja hyörittiin siellä pari tuntia. 
Museokierroksen jälkeen oli taas aika pyörähtää muutamassa putiikissa! Enkku ei oikeen tykänny mun ja äitin shoppailuinnosta.... Käytiin kuitenki sellasessa kivassa vintageliikkeessä kun Cheap Jack's. Se oli kyllä kaikkea muuta kun halpa, mutta ihan hauska mesta kuitenkin. 
Illalla päädyttiin syömään Planet Hollywoodiin. Se oli aika makee ruokapaikka, ja minä viisaana tilasin ribsejä, eli siis kylkiluita, ja ei elämä että niitä sitten tulikin oikein urakalla. Piti pyytää Enkkua auttamaan annoksen viimeistelyssä. I guess everything is bigger in America.... 

Keskiviikko
Aamulle suunnistettiin ensimmäisenä 5th Avenuelle. Käveltiin sitä pitkin kohti Central Parkia, ja matkan varrella vierailtiin St. Patrickin Katedraalissa ja MoMAssa, eli Modern Museum of Artissa. Se oli aika makee mesta, kaikkia kuuluisia teoksia kuuluisilta taiteilijoilta<3! Sieltä jatkettiin 5th Avenueta pitkin keskuspuistoon asti jossa ostettiin lounasta sellasesta kiskasta ja mentiin istumaan nurtsille aurinkoon.
Pienen levähdyshetken jälkeen paikannettiin taas metro ja otettiin suunnaksi Greenwich Village. Se oli kyllä niin ihana paikka! Terasseja ja kahviloita ja puita ja kaikkea, niin erilainen kun joku Times Square. Tuli enemmänkin just Eurooppa mieleen, tosi söpö mesta! Bongattiin sellanen meksikolainen kahvila ku Caliente Cab ja käytiin siinä hetki istumassa. Hetken kiertelyn jälkeen lähettiin takasin Uptowniin tsekkaamaan John Lennonin vanha kotitalo ja sit käytiin vielä käppäilemässä Central Parkissa. Ei käyty ollenkaan illalla ravintolassa vaan käytiin ostamassa kaikkea kivaa sellasesta paikallisesta Delistä ja syötiin sitten illalla hotellilla. 

Torstai
Happy biiirthdaay fooooor meeeeeeeeeee! Yipppey eli siis Elinan 18veee synskäriiiit! Tsihi, aamulla äiti ja Enkku tuli herättää mut ja toi sänkyyn aamupalan. Ne oli edellisenä iltana käyny ostamassa kaikkea kivaa ja söinkin siinä siis suklaaseen dipattuja mansikoita aamupalaksi, mmmmm! Ajateltiin ettei hirveesti käveltäis sinä päivänä (mahdotonta kylläkin..), joten suunnistettiinkin koko aamupäiväksi shoppailemaan. Lounasta käytiin haukkaamassa Mäkkärissä, pitihän äitin ja Enkun nyt kerran kokeilla et mimmoselta se aito mäkkisafka maistuu... :) Ei oltu aikasemmin ehditty vierailla Wall Streetillä ollenkaan, joten hypättiin taas metroon ja mentiin Downtowniin tsekkaamaan vielä se. Wall St oli vähän tyhmempi ku olin kuvitellu, mut nyt on seki sit nähty. Wall Streetiltä käppäiltiin rantaa pitkin South Harboriin ja jäätiin siihen hetkeks istumaan, ja sit käveltiinkin jo takas lähimmälle metropysäkille. Siitä suunnistettiin suoraan Grand Central Stationille  ja siitä käveltiin New York Public Libraryn ja Bryant Parkin ohitse ja sitten takaisin hotellille valmistautumaan iltaa varten. Oltiin suunniteltu et mennään vaan hyvin syömään, ja päädyttiin sitten Bubba Gumpiin. Ruoka oli hyvää ja kaikki meni kivasti, ja ruoan jälkeen ajateltiin että oltais menty kuuntelemaan sellasta live jazz-bändiä hotellin vieressä olevaan ravintolaan, ja päädyttiinkin sinne sisälle. Äiti ja Enkku ajatteli et ne olis voinu jotain juotavaa baarista tilata, ja äiti tilas lasin viiniä ja Enkku Irish Coffeen, mut kaikki ei ollukkaan niin yksinkertasta kun se baarimikko kysy henkkareita. Äitiltä loksahti leuka auki ja se kysy et miks hemmetissä sen pitäis näyttää sille muijalle henkkarit. No se sit rupes jotain selittää et jos tulis ratsia ja ne anniskelis alaikäsille alkoholia niin siitä tulis ongelma. Kyl mäki ymmärrän tän politiikan, mut mun mielestä äiti ja Enkku ei kyllä ihan enää alle 21veestä menis? Lähettiin sit loppujen lopuks menee ku se oli niin älytöntä touhua ja lähettiinkin kävelee kohti Rockefeller Centeriä. Oltiin suunniteltu että kun NYC oltiin nähty päivällä, nii pitihän se vielä illallakin nähdä. Näköalat oli aivan mahtavat, ja oli tosi makeeta nähdä Empire State iltavaloissa! Saatiin paljon mahtavia kuvia ja kaikkien meidän mielestä Rockefeller oli kyllä parempi kun Empire State...... Ostettiin sit sieltä myymälästäkin paljon kivoja matkamuistoja Sieltä lähdettiin taas takasin hotellille, oli kyllä aivan mahtavat 18vee synttärit, kirjaimellisesti maailman huipulla ;)

Perjantai
Aamulla herättiin suht aikasin ja pakattiin vikat kamat. Enkku oli vuokrannu meille auton valmiiks muutaman korttelin päähän ja siitä sitten taas miljoonien laukkujen kanssa lähettiin viimeistä kertaa rullailemaan NYCin katuja pitkin. Päästiin NYCistä paljon helpommin pois ku itse olin eka ajatellu (olin aivan varma että Enkku oli itsemurhahakuinen kun se halus vapaaehtoisesti ajaa keskellä Manhattania........). Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin ja nopsasti ja pian oltiikin jo matkalla kohti Kanadaa! 
Matka meni suht joutusasti ja ekaksi yöksi jäätiin sellaseen pikkukylään kun Mount Morris. Löydettiin sieltä kiva hotelli jonkun ajan ettimisen jälkeen ja painuttiin pehkuihin.  

Lauantai (17.4.2010)
Seuraavana oli vuorossa Niagara Falls! Tullista päätiin suht helposti läpi ja suunnattiinkin heti polsseja kohti. Ite olin siellä siis jo kerran vieraillu mut yhtä upee se oli kyl toisellakin kertaa! 
Kun oltiin siellä Mt Morrisissa niin juteltiin sellasen yhen hauskan guest housen omistajan kanssa ja se suositteli että meidän kannattais käydä sellasessa pikkukylässä Ontario-järven rannalla kun Niagara-On-The-Lake. Lähdettiin siis ajamaan sinne ja se oli oikeesti tosi sulonen pikku kylä! Siellä oli sellanen söpö suklaakauppa josta sai kupillisen kuuma sulatettua suklaata, tsihi, pakkohan sitä oli maistaa! Oltais jääty sinne yöks mut kaikki ne paikat oli suht kalliita meidän budjettiin verrattuina, vaikka se olikin off-season aika.. Jatkettiin kuitenkin jonkun matkaa eteenpäin ja pysähdyttiinkin sitten sellaseen oikein motellimotelliin. Me nimettiin se ludelinnaksi ku se oli aika ällöttävä... Eihän siel tietty mitään luteita ollu mut en olis kyllä yhtään ihmetelly vaikka olis ollukki, ugh!


Sunnuntai
Lähdettiin aamulla taas jatkamaan matkaa kohti Torontoa. Oli hauskaa kun päästiin siihen Toronton keskustaan niin rupesin neuvomaan et 'joo tossa on sit se ostari, ja tossa kulman takana voi vaihtaa rahaa, ja hei sit tossa korttelin päässä on sellanen tosi kätevä parkkipaikka'... Äiti ja Enkku molemmat katto mua ihmeissään mut mehän käytiin jo joululomalla Torontossa et kyl mä hei nää mestat tiiän ;) Shoppailtiin siinä Toronton keskustassa olevassa ostarissa parisen tuntia ja ostin hei ittelleni isomman matkalaukunkin kotiinpaluuta varten! ;) Jonkun ajan jälkeen lähettiin sit taas jatkamaan matkaa, ja hei tulikin mieleeni etten muistanu mainita aikasemmin, meijän piti aluksi vaan käydä Niagaran putouksilla ja sit palata samaa reittiä takasin ja mennä Lowvilleen USAn puolta pitkin, mut sit ajateltiin et what the hell, miksei samantien mennä melkein samaa matkaa Kanadan puolella? Joten päädyttiin siis jatkamaan matkaa Torontoon ja siitä Kingstonin ohi sellaseen kivaan pikkukylään kun Gananoque. Meil oli hauskaa ku yritettiin miettiä et miten ihmeessä toi kylän nimi pitäis lausua ja äiti suomalaisittain sano sitten kananokka. Käyhän se niinkin! ;D

Maanantai
Meillä olis oikeesti jo alkanu koulut maanantaina mutta minäpä hengailin vielä Kanadassa, tsihi. Aamulla lähettiin siis taas ajamaan kohti USAa päin. Ajettiin sellasten älykorkeiden Thousand Islands siltojen yli ja sit rajalla sil hepulla oli taas älytön kyselykausi et ei elämä. 'Where are you from? Where are you going? What are you doing there? How are you related? What did you do in Canada? Did you buy anything? What? How many? Was that all? Are you sure?' Hemmetti et oli kyl mennä hermot ku jätkä ei millään viittinu lopettaa..... Anyway, siitä jatkettiin vielä joku puolisen tuntia Watertowniin jossa sit pysähdyttiin vielä siihen ostarille missä mä yleensä käyn ja shoppailtiin vielä hetkonen ja sit lähettiin jo ajamaan Lowvilleen päin. 
Olin varannu äitille ja Enkulle huoneen sellasesta tosi hienosta Victoria Guest Housesta ja ne molemmat tykkäs siitä ihan älyttömästi! Illalla käytiin vielä mun hostien luona teellä ja sitten tutimaan!

Tiistai
Olin sopinu että äiti ja Enkku tulis muutamaks tunniks vierailemaan mun kouluun. Kävin hakee ne ruokkiksella ja käytiin kirjaamassa ne sisään ja sit mentiin kuoroon. Kuoron jälkeen mulla oli hyppäri nii mentiin kuvisluokkaan hengaamaan kuvismaikan kanssa, ja sen jälkeen oli englantia ja sitten taas hyppäri jollon hengattiin opon ja enkunmaikan kanssa. Äiti ja Enkku molemmat tykkäs kovasti ja sano että oli kyllä aika upee kokemus päästä käymään aidossa Amerikkalaisessa lukiossa :) Mä jäin sit vielä ite yheks tunniks kouluun ja sit vähän koulun jälkeen äiti ja Enkku tuli käymään täs meillä että katottiin yhdessä vähän et mitä kaikkia mun tavaroita ne vois ottaa mukaan ja sellasta. Illalla oltiin sovittu että mennään yhdessä syömään hostperheen kanssa, ja sit illalla äiti ja Enkku tuli sit vielä vikaa kertaa käymään tässä meillä ennen kun sit lähti aamulla ajamaan kohti NYCiä.

Keskiviikko aamuna äiti ja Enkku tuli sit vielä hakee mut kotoota et ne veis mut kouluun ja et vois vielä vikaa kertaa nähdä. Siinä sit hyvästeltiin ja ne lähti huristelemaan etelää kohti. Jänskättiin kaikki et pääseeköhän ne ollenkaan lähtemään Europpaan sen tuhkapilven takia, mut onneks sit torstaina 19 tunnin odottamisen jälkeen kone lopulta lähti kohti Suomea!

Siinäpä se tais koko loma olla, tulipas pitkä teksti taas, ehhe.. Mutta oli siis älykiva loma! Eipä oo enää ku joku parisen kuukautta jäljellä nii pitäis sitten itekkin Suomeen taas rantautua...

Mulla oli ittellä muuten sit sinä torstaina ajokoe! Hihiiiiii pääsin läpi ja mullapa on siis nyt ajokortti! Ainoo vaan etten saa ajaa enää täällä ku ei oo vakuutusta ja EFn säännöt muutenkin kieltää ajoneuvolla ajamisen ajo-opetuksen ulkopuolella, nii mikäs siinä :) Nyt täytyy vaan selvittää et mitä kaikkee mun pitää Suomen päädyssä tehdä et saan sit suomalaisen ajokortin taskuun!

Ittelleni tuli muuten pikkunen flunssa ton reissun loppupuolella. Vähänkö ärsyttää ku Suomessa en oo oikeesti ikinä kipee ja tää on jo kolmas kerta tänä keväänä ku oon flunssassa. Käytii heti ostaa kaiken maailman flunssalääkkeitä apteekista et jos tän sais nopeesti ohi! Jenekissähän kun kaikki lääkkeet ilman reseptiä on ku karkkeja nappailis ku mikään ei auta mihinkään nii saas nähä nyt toimiiko nää pillerit.............

HEEEEI, käytiin muuten perjantaina hakemassa meille uusi pieni söpskäläinen koiranpentu!! Se on niin söpönen että! Laitan tän postauksen perään linkit reissukuvista ja koiranpentukuvista niin voitte käydä tsekkailemassa :)

Viime viikonloppu oli ihan jees, meillä oli eilen (sunnuntaina) lentopallokauden päättäjäispippalot valmentajan luona ja sit illalla kävin kattomassa Clash of the Titansin leffassa, oli muuten hemmetin hyvä elokuva! Loppuviikko tulee olemaan varmaan taas hemmetin kiireinen, niinku koko loppuaika täällä.. Blaaaaa kevät on aina liian kiireinen..

Nooo joo anyways, kirjotan taas lisää myöhemmin, sori vielä kun kesti taas viis vuotta et sain tänkin postattua, ehheee... 

Terkut keväisestä New Yorkista,
<3Elina


TÄÄLLÄ kuvia Spring Break -reissusta!


TÄÄLLÄ kuvia kaikesta mahdollisesta koko vuoden ajalta, mm. uudesta koiranpennusta!

tiistaina, huhtikuuta 06, 2010

Come on Saturday, why can't you be here already!

Y'ello babes!

3 päivää enää....

Lauantaina kello 10.49 junalla kohti New York Cityä! Meitsillä alkaa siis kevätloma. Ja lauantaina, nään ihanan serkkuseni ja sit äitin ja iskäpuolen (Enkku)! Mmmmmmmmmm tää ei vois mennä paremmin! Ei se kyl viel ihan kunnol oo iskeny et kolmen päivän päästä nään äitiä, ku ei kuitenkaan ollan seittämään kuukauteen nähty.. Vaikka ollaankin jutskailtu tietokoneen välityksessä melkein joka viikonloppu, ei se silti oo sama asia. 3 more days!

Viime viikko meni nopsasti! Perjantaina ei ollu koulua kun oli siis pitkäperjantai, ja oli ihan mahtava päivä! Lämpötila koko viikonlopun hipo 30 astetta, eli ei valittamista! Mulla on jo mahtava rusketus ja elämä on ihanaa! Mut siis perjantai oli kiva päivä! Aamupäivästä lähettiin ajamaan momin ja hostveljen kanssa Watertowniin ja sit mentiin lounaalle dadin kans Fort Drumiin! Se on siis tässä lähellä oleva armeijatukikohta, ja mä pääsin sinne sisälle! Tsihi, olin ihan intopintona! Oli siistii nähä kaikkii tankkeja ja pommeja ja maastureita ja kaikkee jännää! Ne lähetetään sieltä sit Afganistaniin, ja sit siel oli monta rakennustyömaata jossa rakennetaan asuintiloja sotilaille jotka nyt huhtikuun lopussa tulee takasin Afganistanista. Mut oli siis aika jänskää nähä se kaikki! ..En kyl nähny yhtään nameja sotilaspoikia kun ne oli melkeen kaikki pääsiäisen takia lomilla. Pyh, epistä!

Nooo mut sit iltapäivällä tultiin takasin ja hengasin illan Kristin kanssa! Meillä oli tosi kivaa ja illalla mentiin Kristille ja pidettiin bonfire, eli siis istuttiin niiden takapihalla nuotion ääressä ja syötiin smorseja! Ne on siis sellasia namijuttuja et paahdat vaahtokarkin nuotiolla, sit otat kaks palaa suklaata ja kaks keksiä ja laitat kaikki niiden keksien väliin ja sit nams! Istuttiin siinä sit muutaman tyypin kanssa iltaa ja oli tosi kivaa! 

Lauantaina lähettiin aamulla campille. Momin suku omistaa sellasen pienen mökin järven rannalla Adirondack vuorilla, ja mentiin sinne koko päiväksi. Mun hostveli sai just maastopyörän niin siellä ne yhen sen kaverin kanssa ajeli koko päivän. Mä vaan hengailin ja otin arskaa ja nautin lämmöstä!

Sunnuntaina oli sitten siis pääsiäinen! Aamulla mom piilotti Amerikkalaisen pääsiäisperinteen mukaan mulle ja hostveljelle korilliset pääsiäismunia ja sit me juostiin veljen kans ympäri taloa ja etittiin ne! Oli hauskaa, vähän erillainen pääsiäisperinne :) Iltapäivästä siivottiin taloa ja tehtiin ruokaa, ja ilta vaan hengailtiin. Meillä oli maanantaina ihan normisti koulua, ja ens viikolla onkin sitten Spring Break! 

Tykkään muuten ihan tosipaljon niistä jooga ja pilates tunneista! On paljon parempi olo ku saa vähän liikuttua eikä tuu vaan istuttuu kotona. Tulee kuitenkin välillä herkuteltua ihan liikaa, eikä pääsiäinen auttanu asiaa ollenkaan, hehe. Nooo kyl tää täst!

Spring Breakistä sen verran, et tän hetken suunnitelmien mukaan lauantaina lähen siis NYCiin ja siellä siis treffaan serkun, äitin ja Enkun. Sunnuntaina ajateltiin että mentäis kattomaan musikaali Broadwaylle ja sit illalla jonnekin syömään. Viikon aikana vaan pörräillään ympäri NYCiä, kattellaan nähtävyyksiä ja pidetään kivaa. Torstaina meitsi täyttää 18vee ja mennään varmaan jonnekkin hyvin syömään ja istumaan iltaa. Perjantaina aamusta nokka kohti pohjosta, eli lähetään hissukseen ajelemaan vuokra-autollamme Niagaran putouksia kohti. En mee maanantaina sit vielä kouluun, vaan joskus puoliltäpäivin tähdätään Lowvilleen. Äiti ja Enkku jää tänne sit maanantaista keskiviikkoon ja sit ne lähtee ajelemaan takasin NYCiin ja sieltä sitten taas Suomeen. Ennen kun ne lähtee, niin tiistaina mennään käymään mun koulussa, ja äiti ja Enkku hengailee mun kans ruokkiksesta eteenpäin, tulee mun kans mun tunneille ja kaikkee jänskää! En malta odottaa että ne tapaa kaikki mun opettajat ja näkee et mimmosessa paikassa mä oon jo melkeen vuoden hengaillu! Tälläsellä suunnitelmalla siis mennään, saa nähä mitä kaikkee vielä ehtii tapahtua! 

Mut hei tässä taas pikkasen uutisia rapakon toiselta rannalta! Laitan uuden postauksen heti Spring Breakin jälkeen, menee varmaan joku kaks viikkoa..

But until then,
<3Elina 

Tässä vielä muutama kuva campilta:

maanantaina, maaliskuuta 29, 2010

18 days until I'm 18!

Hey babes!

Viime viikko oli aikas mahtava! Oli tosi hyvä fiilis koko viikon. Alkuviikosta mun parhain kaveri täällä, Kristi, sano että se osti mulle eilen jotain, ja ruokkiksella sitten se anto mulle kortin jossa luki "You. Are. Awesome.". En lopettanu hymyilyä koko loppupäivänä, se oli niin ihana! Sit se oli vielä kirjottanu sinne sisälle kaikkee ihanaa, mmmmmm, love you Kris!

Torstaina meillä oli kuoron kevätkonsertti. Se meni oikein kivasti, oltiin tosi hyviä, hih! Alotin muuten solariumissakin käynnin promeja varten! No mitä, pitäähän sitä näyttää hyvältä!

Siitä tulikin mieleeni, nyt kun mulla ei oo mitään keväturheilua koulussa, niin on kauheen ällö olo kun ei tuu liikuttuu paljon ollenkaan. JOTEN, minäpäs alotin kylällä olevassa paikassa joogan, pilateksen ja zumban! Siellä on sellanen systeemi, että $35 (26e) saa käydä kuukaudessa niin monella jooga, pilates tai zumba tunnilla kun haluaa!! Meikä on jokapäivä käyny jollain tunnilla, nyt tuli jenkkiläskeille lähtö, haha! No ei mut oikeesti, tääl tulee välillä syötyy niin huonosti et ällöttää. Mut ku liikkuu nii kyl se siiit, no worries!

Mut hei viime perjantaina oli taas kivoin päivä ikinä! Tässä lähellä, noin tunnin päässä olevassa Whitesboron lukiossa järjestettiin jo niiden 35. vuosittainen vaihtaripäivä! Siellä oli joku yli 30 vaihtaria ympäri maailmaa, ja jokaisella oli oma guide, eli opas. Mentiin sinne joskus 7.30 aamulla, sain kyydin tässä lähellä asuvalta toiselta vaihtarilta. Siel sit aluks syötiin aamupalaa ja tutustuttiin toisiimme paremmin. Sen jälkeen meillä oli auditoriossa sellanen assembly missä esiteltiin vaihtarit, ja sit siel oli tanssi- ja musiikkiesityksiä, se oli ihan mahtava! Ruokkikseen asti kierreltiin eri kieltenopiskelijoiden tunnella pienemmissä ryhmissä juttelemassa omista maistamme. Mun ryhmään kuulu tytöt ruotsista ja espanjasta, ja kaks brazilialaista poikaa. Ruokkiksen jälkeen vaan chillailtiin ja pelailtiin ja kaikkee ja sit mentiin yhden oppaan kotiin vaihtamaan vaatteet ja hengailemaan ennen kun lähdettiin sitten illalliselle. Syötiin hyvin ja sen jälkeen oli vielä vähän tanssimista ja discoilua. Kokonaisuudessaan päivä oli aivan mahtava! Tapasin ihmisiä ympäri maailmaa; Japanista, Intiasta, Braziliasta, Italiasta, kaikkialta! Oli ihan mahtia! Ja hei muuten, sit siellä oli yks tyttö joka on ens vuodeks tulossa Suomeen vaihtariks! Olin ihan et why the hell did you choose Finland ja se oli vaan et sil on ollu joku ihme ihastus Suomeen jostain seiskaluokasta asti ja et sen oma USAn kontaktikin oli sanonu et se on ensimmäinen joka on laittanu ykkösvaihtoehdoks Suomen. Haha, oli aika hauskaa, mut se siis innoissaan kyseli kauheesti et mimmosta Suomessa on, ja se oli tosi jännässä kun sillä ei vielä ollu perhettä. Mä lupasin et sit ku se tulee niin mä voin näyttää sille paikkoja ja oikeeta Suomimeininkiä, haha, saa nähä kuin villiks meno menee ;)

Nojoo mut siis hostdadin vanhemmat tuli viikonlopuks kyläilemään kun täällä aletaan keräämään puista vaahterasiirappia! Se on aika siistii kattoo ku ne sit tekee sitä sellasis isoi jutuis, otin mä siitä kuviakin, voin tähän loppuun muutaman laittaa! Lauantaina aamulla mentiin pannukakkuaamiaiselle viereiseen kylään, oli aika namia! 

13 päivääääää New York Cityyyyn ja sit nään äitin, Enkun ja serkkuseni!!! On aika huisia ajatella et alle kahen viikon päästä näkee äitiä ku on jo seittämän kuukautta ollu poissa kotoa. JA et 18 päivää siihen et meitsi on 18!!!!!! Voittekste kuvitella kuin tää aika menee näin nopeesti!! Ja kaiken mahtavuuden huipuks sain just kuulla että Kristin perhe on kans lähössä kevätlomaks NYCiin, YAY! Täst tulee mahtavinta ikinä!

Tääkin viikko tulee olee ihan superi kun perjantaina ei oo koulua, jesjes! Ens viikon torstaina mennään muuten momin ja dadin kanssa Uticaan kattomaan Riverdancea! Mulla on aina ollu ihme obsessio irlantilaiseen rivitanssiin joten oon ihan intopintona siitäkin. Liputkin oli vaan joku 40 euroa, mmmm, im lovin it!

Kaikenlaista kivaa hauskaa täällä siis tapahtunut, mitäs sinne Suomeen kuuluu! 

Laitan varmaan postauksen vielä ennen kevätlomaa, mut siihen asti, ADIOS!
<3Maailmanmatkaaja





keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2010

Lowville conquers Morrisville!

Yo yo whats up dude!

Tänne kuuluu ihan mahtavaaaa! Tää viikko on alkanu tosi kivasti ja viime viikonloppu oli kivoin ikinä!! Muttta alotetaampas sitten ihan alusta!

Elikkäs, perjantaina lähettiin siis Maggsin kanssa ruokkiksen jälkeen koulusta ja puoliltapäivin mun hostmom lähti heittää meitä Utican ostarille. Ashley tuli sitten äitinsä kanssa meitä vastaan ja jäätiin vähäks aikaa shoppailemaan sinne ostarille. Pitihän sitä itekkin vähän shoppailla ja päädyin ostamaan Leviksen farkut 14e ja t-paidan 1e, tulee kyl ikävä tätä jenkkihinnotteluu haha! No mut anyway, mentiin sit shoppailun jälkeen Applebee'siin syömään (se on vähän ku Suomen Rosso), ku mä en siellä ollu ikinä vielä käyny ja Ash ja Maggie sano et meijän on pakko sinne mennä. Mikäs siinä, oli hyvää ruokaa! Siitä sit lähettiin ajamaan vielä noin 45min Morrisvilleen päin, Ashin kämpille. Chillailtiin sit siellä jonkun aikaa kunnes seittämäks lähettiin Morrisvillen lähellä olevaan vähän isompaan paikkaan, Hamiltoniin, kattoo paikallisen collegen lätkämatsia. Oli ihan huisin hauskaa, mä tykkäsin kamalasti, ja sit vielä oli ihanaa ku tosi monet jotka oli myös siellä New Orleansin matkalla niin oli kattomassa sitä matsia, joten näki kaikki ihanuudet! On muuten hauska ku mulla on varmaan enemmän kavereita tällä hetkellä Morrisvillessä ku Lowvillessä, hahah. Oikeesti, jos ois mahdollisuus sinne muuttaa nii lähtisin samantien, tsihi!

No kuiteskii, lätkämatsin päätyttyä ängettiin sit kaikki yhen Aaronin minivaniin ja mut ja yks Derrick pakotettiin sinne takapenkille istumaan ku me oltiin vikoina autolla, haha! Mentiin istumaan iltaa sellaseen Pizzapubiin, missä nuoret yleensä hengailee. Siellä jotkut tilas pizzaa ja ite tilasin pirtelön joka oli näin ihan vaan teidän tiedoksenne erittäin maukasta ;)! Siinä sitten kun syötiin niin oltiin jo aikasemmin Derrickin kans juteltu et jos se tulis kans sinne Morrisvillen promeihin niin voitais mennä yhdessä, ja sit kysyin et haluisiko se oikeesti viedä mut nii sit se sano et mikäs siiinä! Sain siis Derrickistä itselleni promdeitin, mut mennään siis ihan frendeinä ja se oli enemmänkin sellanen sopimus ku mitään muuta haha. Tarviin Derrickiä et saan toteutettua mun Amerikan unelman et pääsen viettää aidot promit, mmm! (Ja ihan vaan sivuhuomautuksena, Derrickhän sattuu olemaan erittäin hyvännäköinen miespuolinen jääkiekkoa pelaava yksilö, grhm, I don't mind really haha! No mut en elättele toiveita jos se sattuu feidaa mut haha).

Hengailtiin siellä johki puoleen yöhön ja sit Aaron heitti meijät kaikki kotiin, ja sit se toinen Morrisvillen tyttö, Rachel, joka oli meijän Vanissa sillon New Orleansissa nii ei ehtiny Ashleylle, niin sen kaksonen, Leigha tuli sit Rachin tilalle ja meil oli oikein hauskaa! Nukuttiin siis melkein yhtenä kasana olkkarin lattialla ja katottiin johonki kolmeen asti yöllä The Illusionistia mut sit kaikki nukahti kesken kaiken ja herättiin parin tunnin pääst siihen et se leffa oli loppu ja sen menun alkumusiikit pyöri vaan ympäri koko ajan ;D Leigha sit paineli jotain nappuloita ja sai sen hiljentymään et päästiin nukkumaan kunnolla. 

Nojoo, jos sitä nyt kunnon uneks voi sanoa, herättiin joskus kaheksalta seuraavana aamuna ja lähettiin Morrisvillen ala-asteelle täyttelemään pääsiäismunia karkeilla et ne ala-astemuksut saa sit niillä jotain tehdä. Oli ihan kivaa syödä nameja, ja sit me tietenki porukalla bongattiin se ala-asteen mahtava leikkipiha ja lähettiin riehumaan sinne! Otettiin ihan hulluna kuvia ja meil oli älyhauskaa!

Joskus yhentoista aikaan sit lähettiin takas Ashille pakkailee kamat ja lähettiin ajaa Syracuseen mis meijän piti mennä laser taggailee (sellasta laserasesotaa siis :D) mut meit ei tullukaa nii paljo porukkaa ku piti nii päätettii sit mennä vaan ostarille chillailee. Siel sit ku oltiin syömäs nii soitettiin kajarilla Harrylle (siis sille meijän valvojalle joka oli New Orleansin reissulla, DaddyH ;)), ja sehän ku on EMT (ambulanssinkuljettaja) niin se vastas et "Yo girls wait wait wait, I'm. Still. In. The. Ambulance. And I kinda have to go, can I call you in 45 minutes?" Me vaan naurettiin ja lopetettiin puhelu, aika hauska, Harry oli vielä töissä ja me vaan ruvettiin huutelee puhelimeen haha ;D No se sit soitti kuitenkin kun pääs töistä pois ja meil oli tosi hauskaa jutellessa. Sillon oikeesti kyl tajusin et kuinka paljon sitä on ollu ikävä niitä ihmisiä. Tunsin oloni jotenkin taas niin vapautuneeks ja onnelliseks kun sain hengailla siellä Morrisvillessä, ja jutella kaikkien niin ihanien ihmisten kanssa, ja soittaa Harrylle, ja kaikkee kivaa! Sovittiin sit kans viel lopullisesti et me lähetään tyttöjen kans Bostoniin vierailee Harryn luona toukokuun lopussa, tulee olee niin mahtia! Lisäks sit ku on vielä Morrisvillen promit toukokuun alussa, ja sit voi olla et Morrisvillet tulee vierailee meitä Lowvillejä täällä, hihi, toivotaan parasta!

Mut lauantaina illalla oltiin kuitenkin sit taas Maggsin kanssa kotona. Nyt vaan kovasti odottelen kevätlomaa et pääsen äitiä ja enkkua näkemään New York Cityyn(!) ja et täytän 18 jeejeejeeee! Äiti jo lupas että se tuo paljon kaikkia ihania Suomiherkkuja mukanaan, omnonmon, tulee olee suklainen viikkko! Mun mummikin lupasi että leipoo omia ihania sämpylöitään mulle ja mun serkulle, en millään malta odottaaaaaa!!! 

Koulussa jaksaa tällä hetkellä vaan niillä tiedoilla et kohta näkee äitiä ja kohta näkee taas Morrisvilleä, that's what I live for! Ei enää kauaa jäljellä<3

Heeei ja muuten, sain viralliset lentotiedot viime viikolla! Siis ihan kaikki lennot ja ajat ja kaikki! Ne ei kyl viel oo lopulliset ja ajat voi muuttua mut suurinpiirtein tiedän että millon sitä ollaan takasin Suomen maaperällä, jänskääää!

Yks sellanen random juttu pitää kyl mainita, et näitä viime viikkoja on hallinnut yks aivan mahtava biisi! Käykää kuuntelemassa Jer Coons - Legs, aivan mahtava! Harry kävi samaa aikaa lukiota ton jätkän kanssa, ja ton biisin sanat on niiiiiiiiiiiiiiiiin nerokkaat et aina rupee hymyilyttää aina kun sen kuuntelee! mmmmmm! 

-- I know those scars on your legs, I've seen them, in my head, like a map, up to you, when I'm climbing into bed, and I don't think that it's fair that he would lie with you there, and use my directions to, get right there next to you -- <3

Love yah babes,
<3Finn

TÄÄLLÄ KUVIA MORRISVILLEN REISSUSTA!

torstaina, maaliskuuta 11, 2010

And then there were three..

Mmmoi!

Pakko nyt kirjottaa jo heti uus postaus, tänään kun tuli aika shokki uutinen. Se Kolumbialainen vaihtari, Maria, on nyt sitten sunnuntaina lähössä kotiin. Kuulin siitä tänään ruokkiksella ja sit kysyin Marialta et what the fuck is going on girl! Maria sit kerto mulle kaikki ja siinä vaihees olin kyl aika valmis kuristamaan meijän aluevalvojan. 

Kyllä, kiitos ihanan aluevalvojamme, Maria lähetetään kotiin vasten tahtoaan. 

Kaikki jotka on mun blogia vähän enemmän lukenu nii tietää kuinka hyvät välit meillä vaihtareilla on meidän aluevalvojaan. Suoraan sanottuna meijän IEC keksii suurimman osan jutuista päästään ja jos sille jotain sanoo nii se vääntää sen muutaman mutkan kautta maailmanlopuksi. Mun ja aluevalvojan riitahan sillon tammikuussa paisui väärinkäsityksestä siihen että mulla on asenneongelma ja että mun serkku ei saa enää vierailla täällä. Se muija on niin uskomaton et mä en tajuu mistä se repäsee ne sen jutut. Tällä hetkellä Marialla on asenneongelma, se on koppava perhettään kohtaan, valehtelija ja varas. Jep, näillä mennään. Lisäks Marialla on kuulemma mielialahäiriö koska se itkee kun silla on koti-ikävä ja seuraavana päivänä se on taas ilonen. Kertokaa vähän hei mitä hemmettiä sen muijan päässä on vikana? 

Ärsyttää ihan hemmetisti et se tulee ja lähettää Marian kotiin ku sillä on kolme kuukautta jäljellä sen vuotta. Tää pistää Marian elämän nii sekasin ku olla ja voi, mut ei, meijän aluevalvojalla on niin kiva mielikuvitus. Mähän aijon valittaa meijän IECistä heti kun mahollista, just ennen ku oon lähössä nii soitan Bostoniin ja kerron ihan kaiken, saman teen Suomessa. Oon jutellu viime vuoden vaihtarien kans jotka oli kans täällä, ne sano et ihan samat ongelmat mut kellään ei vaan ollu pokkaa valittaa. Meijän aluevalvoja on tasan kaks vuotta tehny tätä duunii ja ikinä ennen vaihtareit ei oo lähteny himaa. Meit oli Lowvillessä yhteensä kuus, nyt on puolet lähteny menee ja melkee jokasella jotain ongelmia. Eihän kaikki tietenkää oo aluevalvojan syytä, ehei, mut ainakin kaks niistä jotka on lähteny voidaan suurimmaks osaks pistää aluevalvojan niskaan. Mä en oikeesti vaan voi ymmärtää et mistä hemmetistä se oikeen repäsee sen jutut?

Kaikkein mahtavinta tässähän oli se että Maria sai kuulla että se on menossa kotiin sen omilta vanhemmilta Kolumbiasta. Meijän aluevalvoja ei kertonu mitään, ei myöskään hostperhe. Ne oli tienny jo viime viikolla mut kukaan ei ajatellu et se on kauheen tärkeetä kertoo Marialle et hei muuten sä oot lähös himaan tän viikon sunnuntaina. Hei jes, mahtavaa. 

Mut joo, oli pakko vaan purkaa ku v...................ituttaaa niin saaaatanasti ton muijan käyttäytyminen. Saispa vaan hankittuu sille potkut ja jonkun muun sen tilalle. 

No mut kerrotaan nyt jotain mukavaakin.. Just tulin leffasta, kävin kattoo sen Percy Jacksonin siis ilmatteeks. Oli ihan ok leffa, on sitä parempiakin nähty. Vähän vaan ärsytti se et jengi puhu sen leffan aikana ihan sikana nii ei välil oikee kuullu et mitä leffas ees sanottiin. Mut oli ihan kiva kuiteskin! Huomenna tulee olee mahtavin päivä ikinä! Ruokkiksen jälkeen kohti Morrisvilleä, yaaaay! 

Joteennnnn, jutellaan myöhemmin muruset, nyt pitää vaan pitää vaihtarien mainetta yllä olemalla ainoo tyttö jäljellä, haha!

pus,
<3Elina

tiistaina, maaliskuuta 09, 2010

Spring, welcome back!

Uus viikko uudet kujeet!

Yay, moi mitä kuuluu! Tänne kuuluu hyvää kivaa, kevät tulee<3 Jep, siis viime viikko oli tosi jees! Vähän oli stressiä koulusta mut muuten aika perus. Maanantaina sain iskältä kotoota paketin jossa oli Vaasan ruispaloja ja Dumleja nam! Oli ihana taas pitkästä aikaa mutustella ruikkaria, vaikka Oivariinia ei täällä oookkaan ;< Mut sit ku äiti tulee pian tänne niin namnamnamnam! 

Viime viikonloppu oltiin hostmomin kanssa kahestaan ku dad ja pikkuveli lähti Buffaloon. Oli ihan hauskaa, aika renssi meininki! Perjantaina mun hostserkku ja sit yks sen kaveri tuli viettää iltaa ja katottiin leffa, ja sit illalla kävin vielä luistelemassa niiden kans! Ekaa kertaa luistelemas kahteen vuoteen mut pakko myöntää et olin kyl aivan todella hyvä (not) haha, mutta oli kuitenkin hauskaa! Tytöt jäi sit vielä yöks ja sit lauantaina aamulla lähettiin Uticaan shoppailemaan! Mentiin eka sellaseen prinsessakauppaan sovittelemaan prom-mekkoja, mmmm, oli ihanaa! Löysin muutaman ihan hyvän vaihtoehdon mut käyn silti viel tsekkailee muutaman muun paikan. Mentiin sit sieltä vielä Utican ostarilla käymään ja shoppailtiin ihan urakalla. En oo pitkään aikaan käyny momin kanssa shoppailemassa joten oli tosi hauskaa! Käytiin myös molemmat laittaa vielä kynnet ja oikein hemmoteltiin. Ostarilta mentiin vielä hostisoveljen Derekin ja sen yhen kaverin kanssa syömään. Oltiin kotona vasta joskus vähä vaille seittämän illalla, ja mä ite menin vielä kouluun kattomaan koulun musikaalin ja olin lupautunu työskentelemään väliajalla siinä snackstiskillä. Mun ei tarvii tehä sellasta kolmannen jakson arvostelua kuorossa ollenkaan kun myin 10 minuuttia karkkia, mikäs siinä!

Sunnuntai oli aika chillailua ja maanantain läksyjen tekoa. Nyt vaan kovasti veinailen perjantaita! Tuntuu et olis jo torstai, tää viikko matelee! Huomenna käyn viel kampaajalla ja sit torstaina meijän toi paikallinen leffateatteri näyttää ilmaisnäytöksen siitä Percy Jackson  leffasta, nii ajateltiin frendien kanssa käydä se tsekkaamassa! 

Perjantaina ollaan Maggien kanssa vaan puolpäivää koulussa ja ruokkiksen jälkeen lähetään  kohti Morrisvilleä yay! Kirjotan viikonlopun jälkeen taas uuden postauksen ja kerron teille kaiken tulevasta viikonlopusta! 

Täällä on muuten viimeset pari viikkoa ollu ihan mahtava ilma! Aurinko on paistanu melkeen joka päivä ja lumi sulaa kovaa vauhtia! Melkeen hupparilla pärjää jo ulkona, toivottavasti sama jatkuu!

Mutta mutta, eipä kai täällä muuta mitään ihmeenkummallista ole tapahtunut, tässäpä tais olla tärkeimmät. Kirjotellaan taas myöhemmin!

See ya soon babes,
<3Elina

maanantaina, maaliskuuta 01, 2010

Six months behind, four more ahead!

Heipsan!

Viime viikko meni nopeesti ohi. Koko viikon olin aika jotenkin ihan muualla kun yritti vielä toipua New Orleansin matkasta. Vaikka meillä olikin siellä tosi hauskaa, matkustaminen ja työnteko plus viideltä aamulla herääminen joka päivä oli kuitenkin aika rankkaa ja otti veronsa. Nyt on kuitenkin kaikki taas palautunu hiljalleen takas normaaliin rytmiinsä!

En viime kirjotuksessa tainnutkaan mainita, mutta spring breakillä, eli huhtikuun puolivälissä mä lähen New York Cityyn! Mun äiti ja isäpuoli on tulossa sinne kans, ja kaiken mahtavuuden lisäks mä täytän just sen viikon torstaina 18! Monet mun kaverit Suomessa on vittuillu mulle ku en pysty juomaan ku täytän 18, mut mäpä oon vastannu et fuck ya'll, meitsi pääsee viettää 18vee synttärit NYCis, ja sit kaverit on vaa sanonu et kyl neki luopuis juomisest jos pääsis nycii synttäreit viettää! Nojoo, mutta enää puoltoista kuukautta, sitä kovasti odotellessa!

Ikävä on vähän taas laantunu, mutta kyl silti vieläkin ajatukset aika usein ajautuu Suomeen ja siihen uuteen pikku New Orleans -perheeseen. Ollaan tässä Vanilyn kanssa juteltu että maaliskuun tokana viikonloppuna minä ja Maggsie mentäis Morrisvilleen moikkaamaan kaikkia ihanuuksia! Odotan sitä reissua ihan älyttömästi kun on kauhee ikävä kaikkia jo!

Meillä oli koko edellinen viikko koulussa kieliviikko. Oli kauheesti kaikkea kieliin tapahtuvaa häpeninkiä, ja yks teema oli et joka aamu kuulutukset kuulutettiin jollain ulkomaalaisella kielellä. Vaihtareita tietenkin käytetään tässä hyväksi, ja itse siis kuulutin suomeksi viime tiistaina. Oli aika hassua ja ihmiset tuli päivän mittaan sanomaan kuinka hauskalta se kuulosti ja kuinka nopeesti puhuin ja kaikkee sellasta. Lisäks sit tänään meillä vaihtareilla ei ollu ollenkaan tunteja vaan vietettiin koko päivä sellasessa auditoriossa puhumassa kielten opiskelijoille omasta kotimaastamme. Kerroin siis kuuteen kertaan samat asiat Suomesta eri ihmisille ja rupes loppupäivästä pikkasen jo tympimään. Plus kaikenlisäks oon viel vähän kipee et ääni oli aika lopussa ku pääsin koulusta. Ite kun oon siis aika puhelias nii mulla kyllä juttua riitti ja tykkäsin puhua ihmisille. Ne muut vaihtarit pakottiki mut aina alottamaan joka kerta ja ne halus et puhun pitkää koska olin niiden mielestä paras puhuja, haha. Nojoo mut päivä meni siis ihan kivasti chillaillessa ja lörpötellessä!

Kattelin muute viime perjantaina jääkiekkoa kun Suomi siis kuoli 6-1 USAa vastaan, onneks en ehtiny hehkuttaa matsista monelle ihmiselle koulussa, haha. Onneks lauantaina sit meijän jellonat nous kuolleista ja voitti ees pronssia! Sit ku sunnuntaina kattelin USA vs. Kanada matsia nii mä kun siis kannatin Kanadaa niin hostfamily ei kauheesti tykänny ;D Mun perhe ei muutenkaan oo mitään jääkiekkoihmisiä nii itekseni sit huutelin vaan pelien aikana, mul oli ainaki hauskaa! Sit kavereiden kans pelin jälkee ajateltii et nyt ku USA on vittuillu Suomelle ku hävittii nii me voidaan sanoo et parempi voittaa pronssia ku hävitä ja saada hopeeta ;) Mut toi USA-Kanada peli oli kyl oikeesti jääkiekkoa parhaimmillaan, niille jotka ei kattonu, niin oli muuten aivan mahtava peli! Nyt vaan sitten venaillaan toukokuuta ja mm-kisoja!

Ollaan muute hei Vanilyn kanssa juteltu että jos toukokuun vikana viikonloppuna hypättäis junaa ja lähettäis vallottaa Bostonia ja moikkaamaan Harrya! Toivottavasti suunnitelmat toteutuu, koska oon muutenki aina halunnu käydä Bostonissa! Lisäks sit ku koulut loppuu ja ennen ku lähen kotiin, niin aijon käydä vielä vikaa kertaa NYCissä ja keksiä serkkumurun kanssa vielä jotain mahtavaa tekemistä ennen kun sit jätän serkun tänne vielä yksin vähäks aikaa! On kauheesti kaikenlaista matkaa suunnitteilla ja oikeesti toivon et kaikki toteutuis!

Nojoo, mutta täs tais olla taas viimeviikon kuulumiset ja jonkunlaista päivitystä täältä Atlantin toiselta rannalta. Nyt taas kattellaan et mitä sitä keksis tänä viikonloppuna! 


Cheerios,
<3Elina

maanantaina, helmikuuta 22, 2010

Ginger Experience kicks ass!

Hey ya'll!

Takaisin New Yorkissa! Viimeset yhdeksän päivää oli varmasti parhaimmat yhdeksän päivää tähän mennessä! Oli niin upea reissu ettei sitä voi oikeesti sanoin kuvailla, mutta yritän parhaani!

Kirjotan nyt päivä päivältä et mitä tehtiin ja kaikesta muusta kivasta, eli alotetaas ihan alusta sitten;

Lauantai
Lauantaina lähettiin sitten viideltä aamulla ajamaan hostdadin ja kahden muun mun koululaisen kanssa Syracuseen, josta meidät sitten ottaisiin kyytiin. Sovitussa tapaamispaikassa meidät sitten poimittiin matkaan ja siitä alkoi 11 tunnin matka Tennesseehen, jonne jäätäisiin yöksi. Meidän minivanissa oli oikeestaan vahingossa yks tyttö liikaa, joten meillä oli kaikki seittämän paikkaa käytössä ja oltiin ku sillit purkissa plus kaikki meidän tavarat jalkatiloissa. Matkan aikana tutustuttiin sitten paremmin toisiimme. Meidän autossa oli siis yhteensä viisi tyttöä ja kaks miestä, jotka oli meidän chaperonit, eli valvojat. Tämä oli siis meidän Van Family, josta myöhemmin muodostui lyhennetysti Vanily. Meidän valvojat, aka van daddyt olivat siis ens kuussa 24-vuotta täyttävä Harry (DaddyH), joka oli EMT eli siis ambulassinkuljettaja, ja sitten Steve (Stevie Wonder) joka oli jo eläköitynyt palomies. Meidän koulusta oli mun lisäks yks mun kaveri Maggie (Maggs, Maggsie), ja sit yks Keisha jota et tuntenu ennestään. Syracusen lähellä olevasta koulusta Morrisvillestä tuli sit kaks tyttöä, Ashley (Ash) ja Rachel (Rach, RayRay). Anyway, illalla sit saavuttiin Tennesseehen, jonne jäätiin yöksi. Se oli sellanen kirkko, jonka lattialla nukuttiin. Mä en henkilökohtasesti nukkunu varmaan ku joku tunnin koska siinä lattialla oli niin epämukavaa nukkua ja koska siellä oli niin hemmetin kylmä.. Ennen nukkumaanmenoa kaikki me päälle 100 ihmistä hengailtiin siellä kirkon tiloissa ja tutustuttiin myös muihin tyyppeihin paremmin. 

Sunnuntai
Sunnuntaina oli taas aikanen herätys viideltä aamulla. Tällä kertaa änkesin itse keskipenkeille autossa et sai vähän enemmän liikkumatilaa. Matka siis jatkui etelää kohti ja Vanilyn kanssa tultiin entistä läheisemmiksi. Keksittiin meidän Vanilylle nimi, Ginger Experience. Nimi tulee yhestä inside vitsistä ;) Nojoo, mutta siis lunta oli edelleen myös niinkin etelässä kun Tennesseessä, ja sitten Georgiassa ja Alabamassa iski kaiken lisäks lumimyrskykin. Oli aika inhottavaa ku oli kauheesti odottanu et etelässä olis lämpimämpi... Haha, nojoo, mutta ystävänpäivää viettäessä saavuttiin loppujen lopuksi New Orleansiin. Oli aivan mahtavaa kun aurinko oli laskemassa ja kaupungin siluetti näky upeesti ku saavuttiin sen ison sillan yli kaupunkiin. New Orleans on siis vedenpinnan alapuolella oleva kaupunki, joka oli sinäänsä tosi jännä ajatus. Illalla oltiin kuitenkin kaikki tosi väsyneitä yhteensä 22 tunnin matkustamisen jälkeen, ja lopulta nukkumaanmenoaika oli kymmeneltä. Meidän koko iso ryhmä jakautu kahtia ja toiset nukku toisessa paikassa ja toiset toisessa. Itse olin ryhmässä jotka nukku yhdessä kirkossa. Siellä oli tytöille omat tilat ja pojille omat, ja nukuttiin huoneessa joka oli täynnä kerrossänkyjä. Itse joka ikinen yö minkä New Orleansissa vietin nukuin ku tukki. Samantien ku laitoin silmät kiinni, nii viis minuttia ja mä olin ihan ulkona. Seuraavan kerran heräsin vasta kun herätyskello soi.

Maanantai
Viikon aikana itse heräsin joka aamu kello 5.50. Aamupalalla piti olla 6.30 (syötiin sellasessa isossa rakennuksessa vähän matkan päässä missä nukuttiin), ja duunissa joskus kaheksan maissa. Maanantaina työskenneltiin vaan puolpäivää koska illalla mentiin Mardi Gras paraatia kattomaan. Aamulla ajettiin kuitenkin Lower Ninthin alueelle työskentelemään yhdessä talossa, jossa jakauduttiin kahteen ryhmään. Minä, Ash ja Stevie ruvettiin työskentelemään sähköjohtojen kanssa, koska kaikki pistorasiat talossa ei toiminu. Sitten me Ashin kanssa ruvettiin kehystämään ullakolle menevää koloa. Siitä tuli loppujen lopuks ihan mahtava, vaikka ite sanonkin. Harry, Maggs, Rach ja Keisha rupes rakentamaan hyllyjä takapihalla olevaan vajaan. Aamupäivä meni siis nopeesti ja sit mentiin takas kirkolle ja ruvettiin valmistautumaan iltaan. Meidän vietiin koulubusseilla New Orleansin keskustaan, French Quarterille jossa katteltiin joku 3-4 tuntia paraatia. Se oli aivan mahtavaa! Sellaset paraativeneet, tai miksä niitä nyt ikinä kutsutaankaan, kulki kaduilla ja niistä heitettiin helmiä ja kaikenlaista muuta tavaraa. Mä sain pehmoleluja, mukeja, mukinpidikkeen, kolikoita ja kaikenlaista muuta jänskää. Lisäks siinä paraatissä oli monia high school bändejä ja muunlaisia autoja ja sellasta. Oli hauska ku se paraati pysähteli aina vähän väliä ruuhkan takia, ja sit ku yks niistä vaunuista kerran pysähty meijän porukan eteen nii menin siihen viereen ja huusin et "I'm from Finland", ja sit yks niistä miehistä siinä veneessä pyys mua lähemmäks ja kysy et mistä oon kotosin ja sit kerroin ja se kysy et "What do you want?" ja sit olin et "I want something nice!" ja sit se anto mulle sellasen pinkin pusukala pehmolelun! Sit ku se anto sen mulle nii se anto mulle viel lentosuukon ja sit se koski mun kättä, tsihii! Olin ihan et aawwwww ku söpöö! :D Nojoo, mut paraati oli siis aivan mahtava! Mehän ei menty kattoo sitä paraatia oikeena Mardi Gras päivänä joka olis siis ollu tiistai (Fat Tuesday), joten ei nähty kenenkään vilauttavan tissejä :D Haha, aijon kyl ehottomasti mennä joskus vielä takasin kokemaan oikeen Mardi Grasin! Paraati loppu sit joskus yheksän maissa ja lähettiin sit busseilla takasin kämpille ja nukkumaan. Oli kyllä aivan mahtava ilta!

Tiistai
Tiistaina mentiin samaan paikkaan missä oltiin maanantai-aamupäivä ja viimeisteltiin hyllyt ja se kolo ullakolle. Joskus neljän aikaan mentiin sitten takasin kirkolle, käytiin suihkussa ja mentiin päivälliselle. Loppuilta sit vaan hengattiin siel kämpillä ja tutustuttiin toisiimme paremmin. Tiistai oli siis aika normi päivä eikä tapahtunu mitään jännempää.

Keskiviikko
Keskiviikkona mentiin aamupäiväksi Mississippi-joen vieressä sijaitsevan talon pihaan istuttamaan ja siirtämään puuntaimenia, jotka istutetaan sitten kesäks Meksikonlahden rannalle et ne estäis paremmin tulevia hurrikaaneja. Iltapäiväks mentiin sit takasin sinne mis oltiin maanantaina ja tiistaina ja lopeteltiin työt ja maalattiin vaja. Illalla taas hengailtiin kämpillä.

Torstai
Torstaina mentiin yhden miehen talolle, jossa me "demolished the house", eli revittiin lattiat ja seinät irti. Ennen ku päästiin siihen asti, meijän piti tyhjentää ne huoneet missä työskenneltiin kokonaan sellasesta typerästä roinasta. Ne huoneet oli täynnä kaikkee krääsää, mm kaikenlaista ruokaa ja juomaa joka oli jo menny vanhaks. Sielt näki et mitä kaikkee tuhoo se Katrinasta aiheutunu tulvinta sai aikaan. No siel siis päästiin ihan kunnolla hommiin. Meitä oli siellä yhteensä kolme eri van familya työskentelemässä, ja osa meistä lähti sit kahdelta jo pois, ku me mentiin maalaamaan sellasia kiviliuskoja. Maalattiin siis niihin mitä ikinä haluttiin, ja inspiraatio piti ottaa omista kokemuksista sen viikon aikana. Ite maalasin oranssi-kelta-punasen taustan ja sit maalasin siihen Mardi Gras -helmiä ja nuotteja, eli otin siis inspiksen Mardi Gras paraatista. Ne kiviliuskat viedään siis takasin New Yorkiin, jossa ne sit myydään yksillä markkinoilla, jolla kerätään lisää rahaa Operation Southern Comfortille (OSC), eli siis sille järjestölle joka järkkää näitä reissuja ja rahottaa kaiken rakentamisen. Maalaamisen jälkeen mentiin takasin kämpille suihkuun ja sit lähettiin Frech Quarterille pienelle shoppauskierrokselle! Käytiin kuuluisalla Bourbon Streetillä, joka on siis ihan hullu bilekatu, josta löytyy ihan kaikkea. Ostettiin sieltä meidän Vanilylle yhteiset hupparit missä oli New Orleans Saintsien (amerikkalainen jalkapallojoukkue) logo ja sit siin luki WHO DAT, joka on siis Saintsien sellanen huuto; "Who dat? Who dat? Who dat say dey gonna beat dem Saints?". Illalla käytiin ennen kämpille takasin menoa nii syömässä Bubba Gump ravintolassa, joka on siis teemaltaan Forrest Gump leffasta. Meil oli tosi hauskaa ja illalla päästiin yhentoista aikoihin takasin kämpille ja nukkumaan.

Perjantai
Vika työpäivä jollon kans työskenneltiin vaan puol päivää. Ennen ku mentiin töihin nii käytiin ainoossa paikallisessa high schoolissa Chalmettessa, ja saatiin ilmaseks hupparit. Sielt high schoolist oli myös koko viikon ajan paikallisia oppilaita meidän mukana kaikkialla. Sen jälkeen mentiin yhden vanhemman naisen kämpille, missä tehtiin kaikenlaista sekalaista hommaa. Kahen aikoihin mentiin takasin kämpille ja sit lähettiin minä, Ash, Harry, Stevie ja Keisha pesemään pyykkiä sellaselle yleiselle pesutuvalle. Se reissu oli niin mahtava ja onneton samaa aikaa ku olla ja voi. Eka ku mentiin sinne nii mulla oli jo valmiiks pieni päänsärky, lisäks olin tosi väsyny ja uupunu. No ku saatiin sit pyykit koneeseen nii lähettiin Ashin ja Harryn kanssa ostamaan pizzat läheisestä pizzeriasta. Mentiin sit siihen pizzerian ulkopuolelle aurinkoon venailemaan ja loppujen lopuks lähettiin ajamaan takasin siihen pyykkituvalle. Ku oltiin ajettu vähän matkaa nii Harry oli et "Where the heck is that place", ja just ku se sano sen nii me ajettiin suoraan sen pyykkituvan ohi. Mä ja Ash oltiin sit et "Yep, you just passed it.." Sit tehtiin uukkari ja päästiin loppujen lopuks takasin. Sen pyykkituvan kyltti oli kaikenlisäks viel sellanen järjettömän iso musta kyltti jossa oli isot valkoset kirjaimet, ja Harry silti ajo ohi.. No kuitenkin, mentii sit takas sisälle, ja sit ku mun piti laittaa pyykit kuivuriin niin tajusin et helvetti, missähän mun lompakko on. No, sanoin sit Harrylle et et viittis lähtee mun kans takas sinne pizzerian pihaan. Lähettiin sit ajamaan ja joku kilsan jälkee Harry oli taas et "How far was tha place!" ja sit mä olin et, joo, eiks se pyykkitupa viimeks ollu oikeella puolella, et eiks meijän pitäis mennä toiseen suuntaan. Oltiin siis koko ajan ajettu väärään suuntaan, ja sit käännyttiin takas ja ku oltiin jo kuolemassa nauruun omasta typeryydestämme, nii löydettiin se pizzeria, ja elämälle kiitos, siellähän se mun lompakko makaili siinä pizzerian edessä olevalla nurtsilla. No ajettiin sit takas ja tällä kertaa jopa läydettiin ekalla yrityksellä se pyykkitupa. Pyykit saatiin siis pestyä ja lähettiin takas kämpille valmistautumaan vikalle illalliselle, joka oli sellanen candlelight dinner. Siellä siis ruoan jälkeen sytytettiin jokaiselle pöydälle kynttilät ja kuunneltiin kaikkien ihmisten kertomuksia ja kokemuksia niiden viikosta. Sinne oli myös kutsuttu kaikki ne keiden taloja oltiin rakennettu viikon mittaan. Mäki jopa uskalsin puhua kokemuksistani, ja nyt ku mietin nii mulla ei oo yhtäkään muistikuvaa et mitä sanoin :D Olin niin hermostunu ku piti puhua isolle yleisölle ja mun ääniki väris ja jengi oli luullu et rupeen itkee tai jotain. Nojoo, mut hei btw, Harry koko reissun ajan kuvas meitä sellasella pienellä videokameralla ja se otti ihan kaiken koko viikon ajalta kameralle. Se lähettää meille kaikille ne raa'at versiot kaikista videoista, joita oli reilusti joku yli sata, ja sit se aikoo editoida sellasen version joka laitetaan sit facebookkiin. Tuun olee niin nolona ku nään ne videot, siel on niin älytöntä settiä osa et ei elämä.. Nojoo, mut sitä odotellessa! Oikeesti oon kyl tosi onnellinen et Harry otti ne videolle, saa niin paljon paremman kuvan et mimmosta siel oikeesti oli.

Lauantai
Aamulla oli aikanen herätys viideltä aamulla, ja kuudelta oltiin jo tien päällä matkalla takasin pohjoseen. Pysähdyttiin taas siinä samassa kirkossa ku tulomatkallakin ja jäätiin yöks. Tällä kertaa nukuin paljon paremmin! Ennen nukkumaan menoa hengailtiin vaan siellä kirkossa ja pidettiin viimestä kertaa hauskaa keskenämme.

Sunnuntai
Aamulla herättiin 2.30 ja lähettiin jo 3.00am jatkamaan matkaa että oltais aikasin takasin kotona. Ite olin kotona joskus kolmelta iltapäivällä. Illalla vaan purkailin laukkua ja chillailin. Olin niin väsyny jo et menin aikasin nukkumaan. Loppujen lopuks valvoin sunnuntaina 20h, ja tänään koulussa olin niin kuollu et meinasin nukahtaa joka tunnille. 

Nyt on aivan järjetön ikävä Vanilyä. Tulin älyttömän läheiseks etenkin Ashin ja Harryn kanssa, josta tuli mulle melkeen ku toinen isoveli. Niinku oon kertonu nii täällä oleminen on välillä niin teeskentelyä ja tekohymyilyä et se alkaa käydä tosi raskaaks. Tottakai tiedän et pitäis olla oma ittensä mut ei se vaan onnistu täällä niin helposti. Ton reissun aikana sain kuitenkin olla koko ajan oma itteni, ja sitku oikeesti viettin Vanilyn kanssa aikaa 24/7, nii sitä pientä perhettä oppi rakastamaan noinkin lyhyessä ajassa. Eilen illalla (sunnuntai), oli niin jotenkin paha olla kun oli niin kova ikävä ja ahdisti kamalasti. Mut me ollaan jo Vanilyn kanssa suunniteltu, että mä meen ens kuussa Morrisvillee (mistä suurinosa siellä meidän kirkossa olevista on kotosin, plus Ash ja Rach) ja sit pidetään siellä kivaa! Ja sit kun Harry on kotosin Bostonista, nii mennään kyläilee DaddyHarryn luona jossain vaiheessa. Harryn tyttöystävä Beth, joka oli kans reissussa mukana nii lupas et se hankkii mulle Harvardin yliopiston hupparin, vähänkö kivaa :) No joo, mut siis Vanilystä tuli tosi tärkeä ja rakas, ja oli jotenkin niin hyvä fiilis ku ne ihmiset oikeesti välitti ja sit ku sai halailla kaikkia ja oikeesti osoittaa läheisyyttä, mitä on täällä kaivannu tosi paljon. Vanily ja kaikki ne Morrisvillen uudet kaverit sano et ne aikoo tehdä ryhmämatkan joskus Suomeen moikkaamaan mua, tsih, saas nähä mitä sit keksitään!

Hei muuten, Harry keksi meille kaikille matkan aikana lempinimiä. Mä olin joko Fin, Finnie, Finland, tai Nosy, koska olin niin utelias :) Ash oli Muscles, koska se jakso kantaa niin paljon puun taimenia kerralla, Rach oli Struggles, koska se ei jaksanu kantaa monta taimenta kerralla, ja Maggie oli Maggs, Maggsie tai Mag-pie. Harrylla oli kans monta lempinimeä, mm DaddyH, Scary Uncle Harry (muilta van familyilta), Grandpapaaa, Hairball, ja sit sillä oli sellanen gangsta nimi, DJ Thug Monay, joka oli sen alter ego. Steve oli Stevie tai Stevie Wonder. Muuten, mun koulussankin jengi kutsuu mua nimellä Finland, koska se on helpompi muistaa ;)

Mut koko reissun aikana, nii vaikka me työskenneltiin koko ajan, nii meillä oli kauheen hauskaa ja hölmöiltiin koko ajan. Harry on oikeesti varmaan yks hauskimmista ja mahtavimmista ihmisistä ketä oon ikinä tavannu, ja loppujen lopuks siitä tuli sit se kuudes tyttö meijän perheeseen ;D Mut oikeesti matkan jälkeen ku Steve ja Harry vietti nii hemmetisti aikaa viiden teini-ikäsen tytön kanssa nii ne rupes käyttää samoja ilmauksia ku me, esim jotain et "OMG that's ridic!" tai "Oh my god your hair is awesome girl!" ja sit ne sano kaiken viel sellasel ihan sairaan mahtavalla äänellä ja pelleiltiin vielä lisää! Kaikki saatiin tietysti videolle, ja pääsin mä suomeakin puhumaan videolle muutamaan otteeseen ;D Mut oikeesti, oli maailman parhain viikko ikinä!

Vanily, I miss you like hell, you'll always be with me!
Love,
-Fin 

TÄÄLLÄ KUVIA NEW ORLEANSISTA!